Seinäjoen lentoasemalta viritellään jälleen lomalentoja – Näin kauan alan sähköistymisessä menee

Seinäjoen lentoasemalla suunnitellaan lomalentojen jatkamista.

Toukokuun alkupuolelta Rengonharjulta lähtee suora lento Kreetalle. Seinäjoen lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhani Pakari kertoo, että lisää lomalentoja on suunnitteilla myöhemmin, sillä parhaillaan neuvotellaan lomalentosarjasta kesälle 2024.

– Silloin todennäköisesti saadaan aikaiseksi vähän isompi charter-lentojen sarja. Siitä kerrotaan lisää, kun se on saatu valmiiksi, Pakari kertoo.

Vielä hän ei hiisku mahdollisista kohdemaista. Lomalentojen sarjan neuvottelut olivat pitkällä jo ennen koronaa, mutta pandemia muutti tilanteen. Nyt asia on jälleen ajankohtainen.

. Rahoitus hiertää Lentoaseman tulevaisuutta pohdittiin Ilmajoen Rengonharjulla maanantaina. Seinäjoen lentoasema ei kuulu Finavian siipien suojiin, vaan se on toiminut vuodesta 2016 lähtien yritysvetoisesti.

Reittilentoja ei ole ollut vuosiin. Pakarin mukaan merkitys liike-elämälle on silti merkittävä. Viime vuonna liikelento-operaatioita oli 300. Odotuksia on paljon sähkölentämiselle.

– Se, että meillä ei tällä hetkellä ole reittiliikennettä, ei tarkoita, ettei meiltä tule olemaan reittiliikennettä. Ei ehkä nykyisillä lentokalustoilla, mutta seuraavilla, Pakari visioi.

Hän ennakoi, että sähkö- tai hybridilentäminen tulee ensimmäiseksi lyhyille matkoille, mitä Seinäjoelta voisi hyvin tehdä. Pakarin mukaan sähköistyminen tulee lentokoneisiin vasta vuosien päästä testailun, turvallisuuden ja tekniikan kehittämisen vuoksi.

– Tämä vuosikymmen mennään varmasti loppuun saakka ennen kuin se tapahtuu, Pakari arvioi.

. Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän mielestä lentoasema on kilpailuvaltti ja uskottavuustekijä elinkeinoelämälle. Hän laskee, että viimeisen parinkymmenen vuoden aikana toimintaan on investoitu kaikkiaan aika lailla noin parikymmentä miljoonaa.

– On äärimmäisen tärkeää pitää lentoasema toimintakykyisenä, muuten käy niin, että investoinnit, joita parinkymmenen vuoden aikana on tehty, valuvat täysin hukkaan, Kiiskilä sanoo.

Hänen mielestään väliaikaisista ja kertaluontoisista tukirahoituksista Seinäjoen lentoaseman pitäisi päästä valtion vakituiseen rahoitukseen.

– En tarkoita sillä jokavuotisia lahjarahakalastuksia tai edes kehityshankkeita, vaan vakituista rahoitusta.

Samaa mieltä on Ilmajoen kunnanjohtaja Ari-Pekka Laitalainen . Molemmat kunnat osallistuvat rahoitukseen.

. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) vastaa Jaakko Kiiskilän ehdotukseen vakituisesta rahoituksesta.

– Kaupunginjohtaja sanoi, että pitäisi tulla kuin Manulle illallinen, jos karrikoidusti tulkitaan. Ei kuitenkaan mielestäni ole huono Seinäjoen lentoasemalle, jos jatkossa valtionavustuksissa otetaan huomioon, miten uutta teknologiaa on otettu käyttöön ja mikä on tulevaisuuden visio, Kurvinen sanoo.

Hän kehottaa pohtimaan, mikä on lentoaseman oikeutus ja toiminnan edellytys. Eri puolella Suomea ratkaisu voi olla eri.

Kurvisen mukaan sähköistyminen on valtava mahdollisuus, mikä voi asettaa koko 6–7 vuoden aikana tehdyn liikennepolitiikan uuteen valoon. Esimerkkinä hän nostaa rautatieinvestoinnit. Kurvisen mukaan lentokenttien merkitykseen vaikuttaa myös nykyinen maailmanpoliittinen tilanne ja turvallisuuspolitiikka.

– Meillä ei ole varaa yhtään lentokelpoista kenttää sulkea. Ei olisi viisasta toimintaa, Kurvinen sanoo.

. Opiskelijamäärä lisääntynyt selvästi Seinäjoen lentoasemalle vipinää tuovat Sedun logistiikan ja maarakentamisen opiskelijat, jotka siirtyivät Rengonharjulle vuonna 2018.

Seinäjoen koulutusyhtymä Sedun rehtori-toimitusjohtaja Pasi Artikaisen mukaan ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Opiskelijamäärä Rengonharjulla on kasvanut ja nyt opiskelijoita on noin 600 ja henkilökuntaa on 40.

– Tällä hetkellä pullistellaan, eikä paljon enempää voida lisätä koulutusmääriä, Artikainen kertoo.

Hänen mukaansa Sedu on investoinut Rengonharjulle kaikkiaan noin 3 miljoonaa euroa.

Rengonharjulla Finnhems Oy aloitti lääkärihelikopterilennot noin vuosi sitten.

. Noin puolentoista vuoden päästä on tarkoitus, että Seinäjoen lentoasemalla alkaa miehittämättömän Dronamics-yrityksen drone-rahtiliikenne. Pakarin mukaan tällä hetkellä näyttää hyvältä, mutta iso vaikutus aikatauluun on ilmailuviranomaisella.

– Pitää muistaa, että ilmailuviranomainen on isossa roolissa. On kyse ensimmäisestä toimijasta, joka rupeaa lentämään miehittämättömillä ilma-aluksilla siviililiikenteessä rahtiliikennettä, Pakari toteaa.

. Korjattu kirjoitusvirhe 21.2. klo 7.54.

Kirjaudu sisään

Seinäjoen lentoasemalta viritellään jälleen lomalentoja – Näin kauan alan sähköistymisessä menee

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje