Suomalaiset sietävät hyvin kriisejä eikä yhteiskuntarauha näytä vielä horjuvan, mutta megatrendejä ei päästä pakoon

Suomi ja maailma on kokenut viime vuosina monta suurta kriisiä, jotka ovat koetelleet ihmisten kestokykyä.

. On Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen sivuvaikutukset, kuten energiakriisi ja pakolaisvyöry. On ollut pandemiaa ja terrorismia.

Kaikilla ei rahat riitä elämiseen ja ammatteja katoaa alta. Arjen ongelmat syövät voimat, ja samaan aikaan poliitikot ja tiedemiehet varoittavat muun muassa ilmastonmuutoksesta ja sen lieveilmiöistä.

. Suomalaiset uskovat tulevaisuuteen Kuinka lähellä olemme tilannetta, jossa ihmisillä tulee myllerryksistä mitta täyteen, ja demokratia alkaa horjua?

– Kriisinsietokyvystä ja henkisestä kestävyydestä on tärkeä puhua. Jotakin erikoista tässä ajassa on, kun esimerkiksi puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä on mielenterveysperusteisia, sanoo Sitran asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen .

. Hän kuitenkin huomauttaa, että suomalaiset ovat hyvin muutoksia kestävää väkeä.

– Jos katsoo vaikka Saksaa, niin siellä on ollut satoja tuhansia ihmisiä kaduilla protestoimassa koronarajoituksia. Ei meillä mitään sellaista ole nähty. Tulevaisuusbarometrit osoittavat suomalaisten suhtautuvan hyvin luottavaisesti tulevaisuuteen ja uskovansa, että he myös voivat vaikuttaa asioihin, Lähdemäki-Pekkinen kertoo.

. Kaikki kytkeytyy luonnon kantokykyyn Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra on eduskunnan alainen, mutta itsenäinen tulevaisuustalo. Se selvittää, kokeilee ja rahoittaa asioita, joilla Suomi menestyisi paremmin, ja osaisi ennakoida tulevia muutoksia.

Hiljattain Sitra julkaisi selvityksen nimeltä Megatrendit 2023.

. Selvitys kertoo siitä, kuinka tämän ajan lyhyiden kriisien yläpuolella leijuu joukko isoja, pidempiaikaisempia kehityskulkuja eli megatrendejä, joita ei voida ohittaa. Niihin voidaan vaikuttaa, niitä voidaan ennakoida ja niihin varautua. Niissä on myös mahdollisuuksia.

Megatrendeiksi luetellaan seuraavat asiat:

– Hyvinvoinnin haasteet, kuten esimerkiksi ikääntymisestä johtuva väestön huoltosuhteen heikkeneminen.

– Kamppailu demokratiasta, sillä luottamus päättäjiin näyttää horjuvan ainakin kansainvälisellä tasolla.

– Talouden perustan rakoileminen, kun ihmisten eriarvoisuus kasvaa.

– Kilpailu digivallasta, joka pitää sisällään esimerkiksi teknologiajättien ylivallan maailmassa.

. Nämä kaikki kytkeytyvät luonnon kantokykyyn ja sen murenemiseen. Ja jos luonto romahtaa, kaikki romahtaa.

. Pandemia sai aikaa digiloikan Lyhytaikaisten kriisien keskellä on vaarana tehdä lyhytnäköisiä ratkaisuja, jolloin voidaan tärvätä pitkän aikavälin kehitys. Siihen kokonaiskuvaan Sitra koettaa selvityksellään avata uutta näkymää.

– Vaikka huomio on mennyt viime vuosina pandemiaan ja sotaan, megatrendit eivät ole mihinkään kadonneet. Eivätkä ne ole vain tulevaisuuden asioita, vaan moni näkyy jo tässä ajassa. Esimerkiksi ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt luonnonkatastrofeja sekä lajikatoa, Lähdemäki- Pekkinen sanoo.

. Sitran tulevaisuusasiantuntija Sanna Rekola on myös ollut tekemässä Megatrendit-selvitystä, ja myöntää, että oikean tiedon saaminen perille kansalaisille on ajoittain hankalaa. Kaikki eivät esimerkiksi tunnusta vaikkapa ilmastonmuutoksen olemassaoloa lainkaan, joskin näiden ”denialistien” määrä on suhteellisen pieni ainakin Suomessa.

. – Tässä ajassa on tahallista hämmentämistä, ja jotkut kyseenalaistavat aktiivisesti tutkimustietoa hyötyäkseen siitä ehkä itse. Megatrendit perustuvat kuitenkin tieteelliseen tutkimukseen ja ne ovat muutoksia, joita meillä ei ole varaa ohittaa, Rekola sanoo.

. Ammatteja katoaa, uusia syntyy Tietty eriytyminen suomalaisten keskuudessa on kuitenkin meneillään.

– Se liittyy ihmisten toimeentuloon ja elämään. Vihreässä siirtymässä esimerkiksi tiettyjä ammatteja katoaa, mutta toisaalta uusia syntyy tilalle. Tässä muutoksessa ihmisiä pitäisi tukea esimerkiksi uudelleenkoulutuksella, ottaa heidän huolet tosissaan ja kuunnella. Pelkkä faktapohjainen vänkääminen ei auta, Lähdemäki-Pekkinen toteaa.

. Tutkijat huomauttavat, että kriiseihin ja megatrendeihin liittyy aina myös mahdollisuuksia. Ei kaikki kehitys ole vain luopumista ja siirtymistä huonompaa. Yhtä lailla voidaan siirtyä myös terveellisempään ja parempaan elämään.

. Rekola ja Lähdemäki-Pekkinen huomauttavat, että kriisitkin voivat tehdä tilaa tulevaisuusloikalle. Esimerkiksi ilman pandemiaa tuskin olisi tapahtunut niin suurta digiloikkaa kuin on tapahtunut. Ja ilman Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ei siirtymä pois fossiilisista ja etenkin venäläisistä polttoaineista olisi näin nopeaa.

. Demokratia päihittää diktatuurin Vaikka suomalaisten kriisinsietokyky on hyvä eikä barrikadeille kovin kesken lähdetä, tämä aika kuitenkin koettelee demokratiaa. Jotkut kaipaavat vahvoja johtajia kertomaan, kuinka asiat ratkaistaan.

– On tutkittu, että kriisien ratkaisuissa jotkut turhautuvat demokratian hitauteen, koska se näyttäytyy tehottomana. On kuitenkin tutkittu sekin, että demokratia tuottaa parempia lopputuloksia kuin että päätöksiä tehtäisiin autoritaarisesti, Rekola toteaa.

. Autoritaarisissa maissa tilannekuva vääristyy monista syistä, esimerkiksi kun viranomaiset kaunistelevat tilastoja tai ihmiset eivät uskalla sanoa, mitä ajattelevat.

Demokratiat näyttäisivät olevan autoritaarisia maita tehokkaampia esimerkiksi ilmaston kuumenemisen torjunnassa ja vaurauden luomisessa tasaisesti.

. Vaikutusmahdollisuuksia saatava lisää Suomalaisessa demokratiassa huolestuttavinta on alhainen äänestysaktiivisuus ja muu osallistumattomuus. Viimeksi hyvinvointialueiden vaaleissa koko maan äänestysprosentti oli alle 50, eivätkä EU-vaalitkaan kovin paljon enempää kiinnosta.

– Jos viidennes kansasta ei äänestä, sekin on jo suuri määrä. Äänestämisen rinnalle tarvittaisiin muitakin kansalaisvaikuttamisen kanavia, kuten kansalaispaneeleja ja osallistavaa budjetointia, jota kyllä onkin jo monissa kaupungeissa ja kunnissa. Sitran selvityksen mukaan kansalaiset haluaisivat osallistua enemmän, jos se olisi nykyistä helpompaa, Lähdemäki-Pekkinen toteaa.

. EU on hyvä paikka vaikuttaa Megatrendien ratkaisemiseksi ja huonojen kehityssuuntien korjaamiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, ja siihen muun muassa Euroopan unioni on oiva foorumi.

Ristiriitaista on kuitenkin se, että monet tavalliset ihmiset Suomessakin kokevat EU:n itselleen etäiseksi ja vaikutusmahdollisuudet siellä olemattomiksi.

. – Toivoisi kyllä, että ihmiset kokisivat EU:n merkityksellisemmäksi. Vaikka Suomi on pieni toimija, se on EU:n kautta pystynyt vaikuttamaan suuriin asioihin, Rekola sanoo.

Esimerkkinä hän kertoo datatalouden edistämisen, jossa Sitrakin on mukana.

. – Kyllähän se niin on, että Europan Unioni pitää kiinni data-asioissa esimerkiksi ihmisten oikeuksista, ja tällöin isojen kiinalaisten tai amerikkalaisten toimijoiden pitää ottaa nekin asiat huomioon, mikäli mielivät tulla näille Euroopan markkinoille, Rekola sanoo.

. Hyvinvointi ei ole vain materiaalista Poliitikoilta megatrendien tutkijat toivoisivat enemmän avauksia siitä, mihin suuntaan Suomea yhteiskuntana halutaan viedä.

– Kriisien keskellä horisontti on kaventunut ja keskustelusta tullut säilyttävää, koska painitaan ongelmien ikeessä. Kovin paljon ei kuule uusia avauksia siitä, mihin päin meidän pitäisi olla menossa, Rekola pohtii.

. Mitä jos eletään vaan nykymalliin eikä funtsita liikoja?

– Jokainen tulee joka tapauksessa näkemään megatrendien aiheuttamat muutokset omassa lähiympäristössään, joten niihin on parempi olla vaikuttamassa, Lähdemäki-Pekkinen vastaa.

. Kaikki megatrendit kytkeytyvät lopulta luonnon kantokykyyn, ja sen huomioiminen on Rekolan mukaan kaiken aa ja oo.

– Pitää hahmottaa, mitä luontoon vaikuttaa esimerkiksi talouden kehityskulut. On pystyttävä muuttamaan ajatuksia hyvinvoinnista, elämään kestävällä tavalla eikä katsoa vain materiaalista hyvinvointia.

. Haastateltavista Sanna Rekola on Sitran tulevaisuusasiantuntija, joka on kiinnostunut yhteiskunnallisista muutoksista ja niiden vauhdittamisesta. Jenna Lähdemäki-Pekkinen työskentelee yhteiskunnallisen ennakoinnin asiantuntijana Sitran ennakointitiimissä.

Kirjaudu sisään

Suomalaiset sietävät hyvin kriisejä eikä yhteiskuntarauha näytä vielä horjuvan, mutta megatrendejä ei päästä pakoon

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje