Tällaisia lajeja pohjalaismaakuntiin ja Suomeen on odotettavissa – "Merkittävin syy tulokaslajien liikkumiselle on ilmastonmuutos"

– Joka vuosi löytyy uusia tulokaslajeja, Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro toteaa.

. 2000-luvun aikana tulokaslajeja on Lumiaron mukaan tullut Suomeen noin tuhat. Monet lajeista ovat ihmisille tuttuja.

– Suomeen ovat tulleet esimerkiksi kultasakaali, isokauris eli vanhalta nimeltään saksanhirvi ja villisika.

Tulokaslajeihin lukeutuvat eläimet saapuvat uusille asuinalueilleen itsenäisesti. Maata pitkin Suomeen leviää tulokaslajeja eniten Tornionlaakson ja Karjalankannaksen kautta.

Vieraslajeiksi taas määritellään eläimet, jotka ihminen on tarkoituksella tai vahingossa levittänyt uusille alueille. Suomessa esimerkiksi supikoira ja minkki ovat vieraslajeja.

– Merkittävin syy tulokaslajien liikkumiselle on ilmastonmuutos. Suomi on mitatusti lämmennyt 2,6 astetta, Lumiaro toteaa.

. Pohjanmaalle uusia tulokkaita ja palaavia lajeja Myös pohjalaismaakunnissa on tavattu tulokaslajeja, kuten aiemmin mainittuja kultasakaalia, isopeuraa ja villisikaa. Rannikkoseudulla keskustelua herättävä merimetso on myös eräänlainen tulokaslaji.

– Merimetso palasi 90-luvulla. Se oli ollut Pohjanmaalla jo aiemmin, mutta silloin se tapettiin alueelta sukupuuttoon, Lumiaro toteaa.

Myös suurpetojen kohdalla voidaan puhua alueelle palanneista lajeista.

– Pohjanmaalle ovat palanneet esimerkiksi susi, ahma ja karhu.

. Tulevaisuudessa Suomeen ja Pohjanmaalle saapunee eniten hyönteistulokkaita.

– Suurin osa tulokkaista on kookkaampia ja lentokykyisiä hyönteisiä, kuten sudenkorentoja, hepokatteja ja neidonkorentoja, Lumiaro luettelee.

Tulokaslajeilla on merkittävä vaikutus paikalliseen biodiversiteettiin, ravintoketjuihin ja lajien väliseen dynamiikkaan.

– Esimerkiksi jotkin etelästä tulevat yöperhoslajit syrjäyttävät paikallisia lajeja, koska ne ovat tuottavampia ja lisääntyvät nopeammin.

. Ilmastonmuutos lisää tulokaslajien määrää Tulevaisuudessa ilmaston lämmetessä myös tulokaslajien saapumistahti tulee kiihtymään. Myös suojelutoimilla on vaikutusta lajipopulaatioihin ja niiden leviämiseen.

– Jos lajia suojellaan sen ydinlevinnäisyysalueella, niin sen kanta alkaa kasvaa ja laji voi levitä muuallekin, Lumiaro kertoo.

Ilmiöstä nähtiin viime päivinä malliesimerkki Kymenlaakson rannikolla.

– Haminan mursun kanssa oli sama juttu. Mursu lajina rauhoitettiin Pohjois-Atlantilla 1950-luvulla ja populaatio alkoi vähitellen kasvaa. Nyt mursuja on alkanut vaeltaa muuallekin, kuten Norjaan ja Tanskaan. Mursujahan on satoja vuosia sitten elänyt esimerkiksi Norjassa.

. Lähes kaikilta on jäänyt ymmärtämättä, että ilmastomme muuttuu varmuudella nykyisen Unkarin lämpötiloihin. Riku Lumiaro . Lumiaro on tehnyt työtä tulokas- ja vieraslajien parissa parin vuosikymmenen ajan. Hänen mukaansa tulokaslajeihin on toden teolla havahduttu vasta viimeisimmän vuosikymmenen aikana.

– 2010-luvulla havahduttiin siihen, että tulokaslajeja tulee paljon ja joka vuosi. Tulokaslajit, kuten sakaali, kohtaavat joskus vihamielistä asennetta, mutta eniten ihmettelyä.

Ilmastonmuutoksen ja tulokaslajimäärien volyymiä ei Lumiaron mielestä edelleenkään kunnolla tajuta.

– Lähes kaikilta on jäänyt ymmärtämättä, että ilmastomme muuttuu varmuudella nykyisen Unkarin lämpötiloihin.

Tue, 8/16

Kirjaudu sisään

Tue, 8/16

Tällaisia lajeja pohjalaismaakuntiin ja Suomeen on odotettavissa – "Merkittävin syy tulokaslajien liikkumiselle on ilmastonmuutos"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin