Tulevaisuudessa pohjalaismaakunnissa koetaan perinteisten kevättulvien sijasta yhä enemmän rankkasadetulvia – Suojelurakenteita vahvistettu miljoonilla euroilla

Kevättulvat kohtaavat aikanaan vahvistettua vastarintaa, sillä tulvasuojelurakenteita on paranneltu pohjalaismaakunnissa. Asialla on Etelä-Pohjanmaan ely-keskus.

Säännöstely- ja patoturvallisuusryhmän päällikkö Kim Klemola kertoo, mitä kaikkea tehtiin viime vuonna.

– Kunnostimme Jääskänjärven padon sekä Kiikun ja Rengon padot ja sillat ja peruskorjasimme Suomen suurimman tulvapumppaamon eli Löyhingin pumppaamon. Närpiönjoella paransimme patoturvallisuutta. Lisäksi teimme kalatien Jääskänjärven ja Poutun padoille.

. Hankkeissa oli monta yhteistyökumppania.

Ely-keskus käytti kohteisiin yhteensä 3,6 miljoona euroa vuosina 2021 ja 2022.

– Peruskorjauskohteita olisi enemmänkin, sillä 1950–1970-luvun rakenteet tulevat pikku hiljaa elinkaarensa päähän. Mutta tätäkin tahtia pärjätään, meillä on hallittu vesitilanne.

. Mitä aiotaan tehdä seuraavaksi?

– Tulossa on koskikunnostuksia Kyrönjoen yläosaan, ja Nurmonjoen latvoille rakennetaan Vähä-Allasjärven pohjapato. Lisäksi jatkamme Vetelin Haapajärven kunnostamista. Tärkeää on myös päivittää säännöstelylupia vastaamaan muuttuvia ilmasto-oloja, ryhmäpäällikkö listaa.

Hän kertoo, että jossain vaiheessa tulevat ajankohtaisiksi tekojärvien maapatojen kunnostaminen.

– Patotarkkailumme seuraa massiivisten rakenteiden kuntoa. On tärkeää tunnistaa riittävän aikaisin, mihin järjestykseen työt kannattaa porrastaa.

. Kevättulvien oletetaan vähenevän Kevään tulvaennusteet pyörivät jo Klemolan mielessä.

– Ennusteet vaihtelevat kovasti vielä tässä vaiheessa. Jokin aika sitten lunta ei ollut paljon mitään, mutta viikolla kahdeksan satoi paljon, mikä muutti ajatuksia tulevasta.

Tammikuussa lumia suli, ja jäät lähtivät liikkeelle rannikon joissa.

– Kasapaikkoihin tulee jääpadon riski, jos kylmä sää jatkuu. Maaliskuun sää merkitsee paljon. Jos kuukausi pysyy kylmänä ja lumipeite vahvistuu, voi olla mahdollisuus isompiin tulviin.

. Klemola kertoo, että nykyisten ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan kevättulvat todennäköisesti vähenevät pohjalaismaakunnissa.

– Talvikaudella tulee lisää sulamisia ja jäät liikkuvat. Lunta ei ehkä kerry niin paljon keväälle kuin nykyään. Säiden ennustetaan äärevöityvän. Arvioidaan, että sateet ja rankkasateista johtuvat tulvat yleistyvät loppukesäisin ja syksyisin.

Hän arvioi, että olemassa olevilla tulvasuojelurakenteilla pärjätään.

– On tutkittu, että ne ovat riittäviä.

. Ryhmäpäällikkö kuvailee, mitä Etelä-Pohjanmaalla tapahtuisi tulvien aikaan, jos ei olisi tulvasuojelujärjestelmää.

– Vedet nousisivat Kyrönjoesta ja Lapuanjoesta alavaan jokilaaksoon hyvin laajalti. Ne aiheuttaisivat vielä pahempia tulvia kuin ennen tulvasuojelurakenteita.

Syyksi hän mainitsee sen, että maankäyttö on muuttunut latomerien ajoista. Hallitsemattomat vesimassat kulkisivat yhä nopeammin maastosta pääuomaan.

. – Entisaikaan suot, metsät ja pellot olivat luonnon vesivarastoja, sade- ja sulamisvedet pääsivät pikku hiljaa vesistöön. Nykyään niitä ojitetaan, joten vesi ei pysy siellä niin kauan kuin ennen.

Tulvasuojelurakenteilla on muitakin merkityksiä kuin vähentää tulvaveden virtaamista ei-toivotuille alueille, kuten rakennusten lähelle, teille ja pelloille.

– Rakenteiden avulla on turvattu vedensaantia teollisuuden tarpeisiin, ja moneen hankkeeseen on yhdistetty vesivoiman tuotanto. Tekojärviä hyödynnetään virkistyskäytössä.

. Alavirralta kalat palaavat kalatietä pitkin Klemola ottaa vielä puheeksi kalatiet. Uusimmat ovat Alavudella sijaitsevan Jääskänjärven padon ja Poutun padon vieressä Lapualla.

– Kaloilta halutaan poistaa nousuesteet, jotta ne pääsevät liikkumaan molempiin suuntiin padosta huolimatta. Ylävirralta ne laskeutuvat padolta veden mukana, mutta alavirralta palaaminen ylös ei onnistu muuta kuin erityisen vesireitin kautta.

Esimerkiksi Poutun kalatiellä liikkuu ahvenia, haukia ja särkikaloja.

Vaelluskaloille on tärkeää saada yhteys mereltä takaisin kutujoelle.

– Lapväärtinjoki eli Isojoki on alueemme merkittävin meritaimenjoki, siellä on tehty paljon töitä kalojen vaelluksen turvaamiseksi.

. Kalatiet ja kalataloudelliset kunnostukset ovat yleistyneet 2000-luvulla.

– Hoidamme kolmen pohjalaismaakunnan tulvasuojelurakenteita ja kalateitä. Toimialueellamme on joitakin kymmeniä kalateitä. Lisäksi on muiden toimijoiden rakentamia kalateitä. Niitä on tehty esimerkiksi voimalaitosten padoille.

. Fakta: Vesistörakenteiden kunnostukset vuonna 2022 Lapuanjoki: Jääskänjärven padon kunnostus ja kalatien rakentaminen sekä Löyhingin pumppaamon perusparannuksen ja Poutun kalatien valmistuminen.

Kyrönjoki: Kiikun ja Rengon patojen ja siltojen kunnostus.

Närpiönjoki: rakenteet patoturvallisuuden parantamiseksi, jotta pystytään hallitsemaan Kivi- ja Levalammen tekojärveen tulevia vesiä.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskus käytti kyseisten jokilaaksojen vesistörakenteisiin noin kolme miljoonaa euroa viime vuonna. Keski-Pohjanmaalla Vetelin Haapajärven kunnostus nostaa summan yli neljään miljoonaan euroon. Se on selvästi enemmän kuin viime vuosina.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskus vastaa vesistörakenteiden ylläpidosta valtakunnallisesti. Valtion vesistörakenteisiin käytetään noin viisi miljoonaa euroa vuosittain. Valtion lisäbudjetissa myönnettyjen elvytysrahojen ansiosta viime vuoden summa oli 8,5 miljoonaa euroa. Siitä puolet käytettiin kolmessa pohjalaismaakunnassa.

Lähde: Etelä-Pohjanmaan ely-keskus

Kirjaudu sisään

Tulevaisuudessa pohjalaismaakunnissa koetaan perinteisten kevättulvien sijasta yhä enemmän rankkasadetulvia – Suojelurakenteita vahvistettu miljoonilla euroilla

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje