Tuulivoimayhtiöt piirtävät voimajohtoja pitkin ja poikin Etelä-Pohjanmaata, eikä kukaan katso kokonaisuutta

Voimalinjoja Nurmonjokilaaksoon, Paukanevalle, Ilmajoen alajokimaisemaan ja Kyrkösjärven rantaan. Linjoja pitkin ja poikin Etelä-Pohjanmaata.

. Seinäjoen seudulle suunnitellaan valtavasti tuulivoimaa. Vireillä on ainakin kolme hanketta, joiden kokonaisteho on yhteensä jopa 1 300 megawattia. Luku on massiivinen. Olkiluodon kolmosreaktorin teho on 1 600 megawattia.

Seinäjoen seudun kolme suurta myllykeskittymää sijoittuvat Lamminnevan ja Isovuoren alueelle, Ooperiin sekä Napalankallioille, Hietaharjunkankaalle ja Palopättäränmäkeen Kuortaneen suuntaan.

Tuulivoimaloiden tuottama sähkö pitää siirtää ja kytkeä valtakunnan runkoverkkoon. Tarvitaan uusia 110 kilovoltin ja 400 kilovoltin suurjännitelinjoja. Mihin ne tulevat? Kuka sen päättää?

Kuullaanko ihmisiä, joiden maisemaan voimajohdot ja pylväät pystytetään?

Näitä kysymyksiä kysytään yleisötilaisuuksissa, joita tuulivoimayhtiöt järjestävät hankkeistaan, eikä kukaan oikein osaa vastata.

. Seinäjoella Lamminnevan tuulivoimahankkeesta järjestetyssä yleisötilaisuudessa sähkönsiirto nousi pääkysymykseksi. Tuulimyllyt eivät puhuttaneet niinkään.

– Se yllätti minutkin, Fortumin hankepäällikkö Marja Savolainen sanoo.

. Vaihtoehdot hämmentävät Tuulimyllyistä tiedetään, että ne sijoittuvat tuulivoimayhtiön merkkaaman hankealueen rajojen sisälle.

Sähkönsiirtolinjoista tiedetään vähemmän. Esimerkiksi Lamminnevan alueelta on 110 kilovoltin voimajohdoille tässä vaiheessa useita reittivaihtoehtoja, joista joku toteutuu.

Yksi vaihtoehto kulkee Hipinmäen yli Nurmonjokilaaksoon, toinen vähän pohjoisempaa.

Asukkaille on väliä, vedetäänkö johdot heidän kylänsä vai naapurikylän kautta. Maanomistajaa kiinnostaa, liippaako linja hänen peltojaan ja metsiään, onko edessä lunastus.

Juuri näihin kysymyksiin asiantuntijoilla ei ole antaa hankkeiden alkuvaiheessa oikein muuta vastausta kuin että asia selviää prosessin aikana.

. Lamminnevalta sähkö johdetaan tällä tietoa Fingridin Seinäjoen sähköasemalle, joka sijaitsee Ahonkylässä. Matkaa tulee parikymmentä kilometriä.

Nurmonjokilaakson jälkeen vastassa on Paukanevan Natura-alue. Siellä on kaksi linjausvaihtoehtoa. Joko johto rakennetaan suolla jo kulkevan EPV Energian voimajohdon viereen tai sitten kierretään suo ja avataan maisemaan kokonaan uusi johtokäytävä.

Uusi 2 x 110 kilovoltin ilmajohto vaatii noin 36 metriä leveän johtoaukean. Lisäksi puusto on pidettävä matalana kymmenen metrin vyöhykkeellä linjan molemmin puolin.

Vaihtoehtoja punnitaan ympäristövaikutusten arvioinnissa, joka on vasta alkamassa.

. Tai sitten uusi sähköasema Lamminnevan tapauksessa on vielä yksi vaihtoehto. Siitä tiedetään tässä vaiheessa kaikkein vähiten.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid saattaa rakentaa Seinäjoen ja Alajärven väliin uuden 400 tai 110 kilovoltin sähköaseman. Silloin Lamminnevan tuulivoima-alueen sähkö voitaisiin johtaa nykyisen siirtokäytävän kautta Kuortaneen suuntaan itään, eikä Nurmon kautta Ahonkylään.

Tämä olisi Fortumin mukaan paras vaihtoehto, ja siitä käydään Fingridin kanssa keskusteluja.

. Mitä Fingrid siis aikoo?

Fingridin suunnittelupäällikön Aki Laurilan mukaan uudelle sähköasemalle on todella tarvetta, koska Seinäjoen seudulle suunnitellaan niin paljon tuulivoimaa ja lisäksi aurinkovoimaa.

Kaikkea sähkövirtaa ei voi johtaa Ahonkylään, jonne on liittymässä muitakin hankkeita Kurikan suunnasta.

– Se edellyttää voimansiirtoverkon vahvistamista, Aki Laurila sanoo.

Sähköaseman tarve Seinäjoen ja Alajärven välillä on tunnistettu myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksessa.

Sähköaseman paikkaa ei ole vielä määritelty, mutta se voisi olla Kuortaneenjärven pohjoispuolella. Siellä se palvelisi myös Napalankallioiden, Hietaharjunkankaan ja Palopättäränmäen tuulivoima-aluetta, joka on Ilmattaren hanke.

. Uuden sähköaseman suunnittelu on Fingridin mukaan vasta alkuvaiheessa. Maastokin pitää ensin kartoittaa. Sähköasema voi valmistua ehkä 2020-luvun loppupuolella, jonne myös Fortum tähtää Lamminnevan kanssa.

. Kyrkösjärven kautta Ahonkylään Ilmatar suunnittelee Seinäjoen seudulle kahta kaksi isoa myllyaluetta. Niistä Napalankallioiden, Hietaharjunkankaan ja Palopättäränmäen alue on ympäristövaikutusten arviointivaiheessa.

Seinäjoen ja Kuortaneen rajamaille kaavaillaan jopa 53 uutta tuulivoimalaa Kuortaneentien molemmin puolin.

Voimajohtoja on suunniteltu vedettäväksi kymmenien kilometrien päähän Ahonkylään. Ilmattaren kaavailuissa yksi reitti kulkisi Kouran ja Viitalankylän kautta Kyrkösjärvelle ja järven lounaisrantaa Ahonkylään. Kyrkösjärven metsissä kulkee jo nyt useita voimalinjoja.

. Toinen vaihtoehto ampaisee kohti Nurmonjokilaaksoa ja sieltä Paukanevan kautta Ahonkylään.

Kyrkösjärven kautta piirretyn reitin kokonaispituus on 43 kilometriä, Nurmon reitin 52 kilometriä. Ei ihme, että Ilmatarkin neuvottelee Fingridin kanssa uudesta sähköasemasta.

Kuortaneen suuntaan tulisi matkaa parikymmentä kilometriä. Yhtiö säästäisi voimajohdon rakentamiskustannuksissa.

Kyrkösjärven reitti on myös kohdannut vastarintaa. Ilmajoen kunta ilmoitti yva-ohjelmasta antamassaan lausunnossa vastustavansa suunnitelmaa. Myös Seinäjoen kaupunki piti sitä huonona.

. Voimanjohtolinjauksen suunnittelu Ahonkylän ja Kyrkösjärven väliselle alueelle vaikeuttaa ja rajoittaa merkittävästi alueen suunnittelua ja maankäyttöä. Alueen virkistys- ja luontoarvojen johdosta Kyrkösjärven alueelle ei ole mielekästä sijoittaa voimajohtolinjauksia. Ilmajoen kunta lausunnossaan . Sähkönsiirtoreittien osalta tulee etsiä yhteiseen suunnitteluun ja vaikutusarviointeihin perustuva ratkaisu, joka palvelee myös Lamminnevan ja mahdollisesti myös Isovuoren tuulivoimahankkeita. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus lausunnossaan . Hankekehityspäällikkö Noora Jaakamo Ilmattaresta sanoo vaihtoehtojen olevan vielä auki. Päätökseen vaikuttavat hänen mukaansa ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja se, mikä on Fingridin puolesta mahdollista.

– Olisi tosi hyvä, jos uuden sähköaseman rakentaminen onnistuu, Jaakamo sanoo.

Joka tapauksessa Ilmatar pyrkii hänen mukaansa löytämään ratkaisun, joka olisi maanomistajien kannalta hyväksyttävä.

. Ilmattaren toinen iso hanke Seinäjoen seudulla sijaitsee Ooperissa Ilmajoen ja Isonkyrön rajan tuntumassa. Siirtosuunta on Ahonkylän sähköasema.

Voimajohto vedettäisiin valtakunnallisesti arvokkaan Ilmajoen Alajoen lakeusmaiseman yli.

. Fortum hakee sopuratkaisua Mutta kuka tai mikä lopulta ratkaisee, mihin siirtolinjat vedetään?

Maakuntakaava on niin yleispiirteinen, että siihen ei voimajohtoja ole merkitty. Osayleiskaavoilla suunnitellaan myllyalueet, mutta siirtolinjat ovat niiden ulkopuolella.

Tuulivoimayhtiöt ja maanomistajatko sen keskenään ratkaisevat?

Fortumin Marja Savolaisen mukaan maanomistajien kanssa sopuun pääseminen on yksi kriteeri. Sillä ei ole haluja lähteä pakkolunastuksiin.

– Meillä on ollut toimintatapana, että maankäyttöoikeudesta tehdään vapaaehtoisia sopimuksia, Savolainen sanoo.

Yleinen hyväksyttävyys on hänen mukaansa tärkeää, se auttaa hankkeen etenemisessä. Siksi Fortum pitää maakaapelointiakin mahdollisena.

Asukkaat voivat ilmaista mielipiteitään ympäristövaikutusten arvioinnin aikana. Lamminnevan tuulivoimahankkeen arviointiohjelma on nähtävillä 3. maaliskuuta saakka.

. Kukaan ei katso kokonaisuutta Vaikutelmaksi jää, että tuulivoimayhtiöt vetävät voimalinjat sieltä, mistä se kunkin hankkeen kohdalla parhaiten tai halvimmalla onnistuu, eikä kukaan katso kokonaisuutta.

Näin se on, sanoo Etelä-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Mari Pohjola . Liiton mielestä lainsäädäntö ei ole pysynyt tuulivoimarakentamisen edellyttämän sähkönsiirron perässä.

Liitto on lähettänyt asiasta kannanoton neljään eri ministeriöön. Siinä vaaditaan toimia, joilla siirtolinjojen haittavaikutuksia saadaan vähennettyä. Yksi keino olisi linjoja rakentavien toimijoiden yhteistyö ja linjojen sijoittaminen samoihin pylväisiin.

. Vaikka yksittäinen linja ei maisema-arvoja uhkaa, lukuisat poikittaiset ja rinnakkaiset linjat niin tekevät. Etelä-Pohjanmaan liitto kannanotossaan . Esimerkiksi Alajoen peltoaukean maisema on kannanoton mukaan vaarassa tuhoutua lukuisten ristikkäisten ja poikittaisten voimalinjojen vuoksi.

– Elleivät yhtiöt tee yhteistyötä, siitä seuraa se, että metsää pirstoutuu tarpeettomasti, viljelyalaa jää sähkönsiirtolinjojen alle. Se ei ole paras ratkaisu metsäluonnon, ei maiseman, eikä maanomistajien kannalta, Pohjola sanoo.

Vaikka yhteisvaikutukset voivat olla alueelle jopa tuhoisat, viranomaisilla ei liiton mukaan ole nyt mahdollisuutta niitä estää, vähentää tai poistaa.

Kirjaudu sisään

Tuulivoimayhtiöt piirtävät voimajohtoja pitkin ja poikin Etelä-Pohjanmaata, eikä kukaan katso kokonaisuutta

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje