Vaasa sai ensimmäisen energiayhteisön – Taloyhtiön osakkaat voivat nyt sopia mihin itse tuotettu sähkö käytetään

Aurinko on tänä keväänä normaaliakin odotetumpi vieras Hellaksentiellä Vaasan Gerbyssä ainakin yhdessä taloyhtiössä.

Kahdentoista asunnon Vaasan Hellaksenkulman katolle asennettiin näet viime syksynä 50 aurinkopaneelia. Helmikuussa asunto-osakeyhtiö perusti ensimmäisen energiayhteisön Vaasaan.

Vuoden alusta käyttöön tullut malli mahdollistaa sen, että taloyhtiöt voivat jakaa tuottamaansa sähköä osakkaidensa käyttöön yhtiökokouksen päättämällä tavalla.

Ilman yhteisöä taloyhtiöt voivat hyödyntää energiaansa vain kiinteistösähkössä, kuten ulkovalaistutuksessa, pyykkituvassa tai ilmanvaihdossa. Myös ulosmyynti on mahdollista.

Energiayhteisön voivat perustaa saman sähköliittymän takana olevat talot tai taloryhmät. Mukana voi olla asuntoja, liiketiloja tai vaikkapa samalla kampuksella tai kauppakeskuksessa vaikuttavia toimijoita, joilla on oma sähkömittari eli käyttöpaikka.

Hellaksenkulman hallituksen puheenjohtaja Jarkko Seppelin painelee tekniseen tilaan asennetun invertterin nappuloita. Koska katon paneelien päällä makaa tuhti lumikerros, syntyvä virta ei riitä edes järjestelmän sydämen herättelyyn.

– Muutamana päivänä käyrät ovat nousseet jo ihan mukavasti, kun lumi on sulanut katolta, mutta minimaalista tuotanto on vielä ollut. Kyllä tämä lumentulo saisi jo riittää, noituu Seppelin maaliskuun lopun kelejä.

Taloyhtiö myy sähkön

Puheenjohtaja kertoo, että heidän paneeliensa vuosituotannoksi on arvioitu 17 000 kilowattituntia eli noin yhden sähkölämmitteisen omakotitalon lämmittämiseen tarvittava energiamäärä.

Yhtiökokous on linjannut, että kiinteistösähkön jälkeen ylijäävästä tuotannosta 86 prosenttia ohjataan taloyhtiön maalämpöjärjestelmän tarpeisiin.

Kiinteistösähköä ei ole voinut lämmitykseen ohjata, koska pumppu toimii oman mittarin kautta. Loppu 14 prosenttia ylijäämäsähköstä jaetaan huoneistoille omistusosuuksien eli vastikkeiden suhteessa.

Varsinkin kesällä lämmityksestä jää sähköä ylitse, kun maalämpöpumppu ei ole päällä. Tämän osuuden taloyhtiö myy valitsemalleen sähköyhtiölle. Samaan pottiin menee Hellaksenkulmassa myös se itse tuotettu sähkö, jota eivät osakkaat syystä tai toisesta käytä omassa taloudessaan.

Toinen vaihtoehto on, että jokainen osakas tekee itse ostosopimuksen myyntisähköstään.

– Koska yhtiössämme on myös sijoitusasuntoja, on selvempää ja järkevämpää, että yhtiö myy kaiken ylijäävän sähkön ja tuotto laitetaan yhteiseen kassaan kiinteistön kustannusten kattamiseen.

Seppelin kertoo, että aurinkovoimalan pystyttäminen maksoi yhtiölle hieman yli 20 000 euroa.

– Investoinnin kuolettamiseen menee kymmenisen vuotta. Todelliset tuotantoluvut paljastuvat vasta ensimmäisen vuoden aikana. Kattokulma on hyvä, eikä varjostuksiakaan pitäisi juuri olla, joten voi olla, että ylitämme laskennallisen arvion.

Hän lisää, että järjestelmien pystyttämiseen on mahdollista saada myös avustusta, jos kiinteistön energiatehokkuus paranee vähintään kolmanneksella. Hellaksenkulmassa avun saaminen olisi vaatinut oheen esimerkiksi ikkunaremonttia.

– Remonttien yhdistämistä on hyvä tutkia. Ennen paneelien asentamista kannattaa ehdottomasti tarkistaa katon kunto, ettei muutaman vuoden päästä paljastu sen korjaustarve, jolloin paneelit pitää poistaa saneerauksen tieltä.

Enemmistö päättää investoinnista

Seppelin kertoo, että aurinkopaneelien asentamisesta on puhuttu taloyhtiössä jo useita vuosia. Puheenjohtaja myöntää olevansa idean isä.

Vauhtia hankkeelle antoi jo aiempi linjaus, joka mahdollisti taloyhtiöille sähkön myynnin ilman hirvittävää byrokratiaa. Energiayhteisön tulo toi gerbyläisille lopullisen sykäyksen.

– Paneelit ovat pitkäikäisiä. Koska niiden avulla voi saada säästöjä nyt ja tulevaisuudessa taloyhtiön kustannuksiin, niin homma kannattaa. Itselläni on hyviä kokemuksia aurinkoenergiasta kesämökiltä.

Seppelin esitteli ideaansa muille hallituksen jäsenille. Yhteisellä päätöksellä asia vietiin yhtiökokoukseen.

– Lähes kaikki olivat yhtä mieltä, että idea on kannatettava. Energiayhteisöön liittyminen on vapaaehtoista, mutta koska investointiratkaisut tehdään taloyhtiössä enemmistöpäätöksellä, kenenkään ei kannattanut jäädä pois. Muuten joutuu maksajaksi, mutta ei pääse osalliseksi jaettavaan hyötyyn.

Seppelin työskentelee esimiehenä teknologiateollisuudessa. Hänen mukaansa energiayhteisön perustajan ei tarvitse olla insinööri, vaan maallikkokin pystyy asioihin perehtymään kohtuullisella vaivannäöllä.

– Kiinnostuksella aiheeseen pääsee jo pitkälle. Urakkaa pystyy aika hyvin ulkoistamaankin, sillä laitetoimittajilta saa hyviä neuvoja erimerkiksi voimalan oikeasta mitoituksesta.

Puheenjohtaja kertoo, että heidän reitilleen osui yksi kompastuskivi. Yhtiökokoukselta pyydettiin hyväksyntä vain yhteen parhaaksi arvioituun voimalavaihtoehtoon eli paneelien määrään.

– Sitten heräsi ajatus hankkia muutama paneeli lisää, jotta tuotantoa riittää jaettavaksi myös asunnoille. Jouduimme kutsumaan uuden yhtiökokouksen koolle. Laitetoimittaja vaati nopeaa päätöstä, koska hinnat olivat kovan kysynnän takia nousussa. Taloyhtiön päätösprosessi ei meinannut pysyä tahdissa mukana.

Myös Mustasaaressa toimii yhteisö

Vaasan Sähköverkon toimitusjohtaja Juha Rintamäki kertoo, että yhtiön alueelle on perustettu kaksi energiayhteisöä. Toinen toimii Mustasaaressa.

– Uteliaisuutta on riittänyt ja kyselyjä on tullut, mutta kuten kaikissa uusissa asioissa, käytännön toimet vaativat aina tietyn ajan. Lakimuutoksen tarkoitus on kannustaa ja antaa uusia mahdollisuuksia uusiutuvan energian hyödyntämiseen.

Yhteisöjen perustaminen oli periaatteessa mahdollista jo viime vuonna, mutta vain ani harva verkkoyhtiö lähti kehittämään tuotetun sähkön jakamiseen tarvittavaa järjestelmää. Vuoden alusta se on onnistunut valtakunnallisella datahub-palvelulla.

– Omakotiasukkaat ovat jo tovin tuottaneet sähköä ja netottaneet sitä omaan kulutukseensa. Tämä on nyt mahdollista myös taloyhtiöille.

Rintamäki korostaa, että on täysin yhtiökokouksen päätöksestä kiinni, miten tuotettava sähkö päätetään jakaa, ja miten mahdollinen ylijäämävirta myydään.

– Yleisimmäksi tavaksi muodostunee kuitenkin se, että taloyhtiö solmii ostosopimuksen ylijäämäsähköstä. Jos jokainen asukas huolehtii omasta osuudestaan, määrät ovat aika pieniä ja jokainen joutuu itse solmimaan sopimuksen valitsemansa yhtiön kanssa.

Laki antaa mahdollisuuden myös sille, että taloyhtiö ei ole lainkaan mukana energiayhteisössä. Tällöin puhutaan aktiivisten asiakkaiden ryhmästä.

– Tämä voi tulla kyseeseen tapauksissa, joissa taloyhtiöissä ei päästä sopuun yhteisön perustamisesta. Taloyhtiön on toki annettava ryhmälle lupa paneelien sijoittamiseen tontilleen. Yksi aktiiveista valtuutetaan sopimaan sähkön jaosta muiden puolesta.

Rintamäki uskoo, että taloyhtiömalli tulee kuitenkin olemaan vallitseva käytäntö. Hän neuvoo, että energiayhteisöjen perustamisesta on tietoa Vaasan Sähköverkon ja monien muidenkin verkkoyhtiöiden nettisivuilla.

Kiistojakin saattaa syntyä

Seiverkot Oy:n yksikönjohtaja Martti Ijäs kertoo, että heidän alueellaan ei ole solmittu vielä ainuttakaan sopimusta energianyhteisön perustamisesta.

– Muutamia kyselyjä on tullut. Liikkeellä on ollut edistyksellisiä taloyhtiöitä, jotka ovat olleet aktiivisia myös esimerkiksi sähköautojen latausasioissa.

Ijäs uskoo, että ensimmäiset yhteisöt perustetaan viimeistään kesällä, jolloin paneeliasennukset ovat perinteisesti kiivaimmillaan.

– Kyse on luonnollisesti positiivisesta asiasta, mutta ei yhteisön perustaminen ihan helppoa ole. Taloyhtiöt joutuvat ottamaan huomioon monta yksityiskohtaa. Lisäksi kaikki taloyhtiöt eivät ole niitä sopuisimpia. Kiistojenkin mahdollisuus on aina olemassa.