Vaasan väkiluku nousi uudelle tuhatluvulle – Laihia kääntyi kasvajasta menettäjäksi, Kurikka vajosi alle merkittävän rajapyykin

Vaasan väkiluku on noussut uudelle tuhatluvulle. Kaupungissa oli asukkaita lokakuun lopussa 68 052. Kasvua vuodentakaiseen on 300.

Isoja kasvajia Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa ovat myös Mustasaari, Luoto ja Seinäjoki.

Pahaan ahdinkoon on sen sijaan ajautunut muun muassa Laihia, joka houkutteli aiemmin muuttajia muun muassa Vaasasta. Kurikan väkiluku on painunut alle 20 000 asukkaan.

Pohjanmaan maakunnan kokonaisväkiluku on kasvussa, mutta Etelä-Pohjanmaalla miinusta kertyi vuodessa noin 900 Seinäjoen panoksesta huolimatta.

. Vaasa menettää taas loppuvuonna Vaasan uusi rajapyykki ylittyi jo kuukautta aiemmin, sillä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan syyskuun lopussa vaasalaisia oli 68 041.

Ilo saattaa jäädä kuitenkin tilapäiseksi, sillä opiskelijakaupunkina Vaasa kirjaa perinteisesti korkeimmat väkiluvut juuri syys–lokakuussa. Esimerkiksi viime vuonna joulukuun lopussa kaupungissa asui lähes 150 kansalaista vähemmän kuin kahta kuukautta aiemmin.

Muissa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kaupungeissa tai kunnissa vastaavaa ilmiötä ei ole havaittavissa, vaan väestömuutokset noudattavat suunnilleen samaa kaavaa läpi vuoden.

. Kävi loppuvuonna miten tahansa, Vaasan väkiluku on kääntynyt kuitenkin selvään kasvuun. Naapuri Mustasaaren väkimäärä lisääntyi vuodessa yli 200. Kovin kaukana ei ole enää 20 000 asukkaan haamuraja .

Pohjanmaan maakunnassa plusmerkin kirjaa (katso oheinen graafi) viisi muutakin kaupunkia tai kuntaa. Näissä lisäys lasketaan kymmenissä asukkaissa, mutta Luodossa kasvu on yli sata.

Koko Pohjanmaalla asui lokakuun lopussa kolmisen sataa ihmistä enemmän kuin vuotta aiemmin.

. Syntyvyys romahtanut puoleen Miinusmerkin kirjanneista Pohjanmaan kaupungeista ja kunnista tahti on ollut kehnointa Kristiinankaupungissa, Uudessakaarlepyyssä ja Laihialla. Näissä menetykset ovat sadan asukkaan tuntumassa.

Laihian kunnanjohtaja Juha Rikala myöntää, että menetys on iso.

– Vielä muutamaa vuotta aiemmin kirjasimme vastaavankokoisia kasvulukuja. Kehitys näyttää olevan aaltomaista, kuten se on ollut aiemminkin.

. Kunnanjohtaja arvioi, että syitä muutoksen taustalla on useita, mutta tärkein lienee syntyvyyden romahtaminen.

– Kasvun vuosina Laihialla ikäluokat olivat 120–130, joka on tosi paljon meidän kokoiselle kunnalle. Nyt ikäluokat ovat puolet tästä. Pudotus on hurja. Samaan aikaan kuolleisuus on korkealla tasolla. On täysin uusi tilanne meille, että ihmisiä kuolee paljon enemmän kuin syntyy.

Rikala lisää, että saman ongelman kanssa painii moni kunta ja kaupunki Suomessa.

– Monessa kunnassa ei synny lapsia edes koululuokallista ja pienimmissä pienokaisia on vain yksittäisiä. Keinot ovat vähissä. Ei tässä auta edes Rinteet kannustuspuheet, Rikala viittaa SDP:n ex-puheenjohtaja Antti Rinteen lanseeraamiin synnytystalkoisiin.

. Kunnanjohtaja lisää, että työvoimapula on jo nyt kova monilla aloilla.

– Kannattaa pohtia, mistä löydämme kaikki tekijät, kun nykyiset ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Rikala näkee, että paljon mainostettu etätyön autuus on kääntymässä maaseutukunnille haitaksi. Korona-aikana sitä mainostettiin jopa uutena mahdollisuutena houkutella asukkaita.

– Helpommin mennään Pirkanmaalle tai pääkaupunkiseudulle, joissa nähdään elämän olevan monipuolisempaa. Maaseudulle maalattu mahdollisuus on kääntynyt melkein toisin päin.

. Mustasaari kiilaa Kurikan edelle Etelä-Pohjanmaalla vihreän plusmerkkisen nuolen kirjaavat vain Seinäjoki, Karijoki ja Ilmajoki. Kahden jälkimmäisen kasvu on marginaalista, mutta Seinäjoki jatkaa hurjaa nousua.

Seinäjokisia on nyt yli 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupungin väkimäärä ylitti 65 000 elokuussa.

Negatiivisimpia lukemia kirjaavat Kurikan ohella esimerkiksi Kauhajoki ja Kauhava. Kurikka menetti vuodessa noin 300 asukasta.

. Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa korostaa, että väestökehitys on koko Suomen asia. Väki ikääntyy ja väestörakenne vinoutuu.

– Kun seuraa Suomen tilannetta ja lukee esimerkiksi aluetutkija Timo Aron tviittejä, huomaa, että nyt olisi vakavan mietinnän paikka. Kurikassa teemme sen minkä voimme.

Pusa kertoo, että Kurikassa syntyvyys on pysynyt hyvällä tasolla eli noin 130 lapsessa. Myös ulkomaalaistaustainen muutto kaupunkiin on lisääntynyt.

– Syntyvyys ei ole laskenut niin paljon kuin on pelätty. Kaikin keinoin pyrimme houkuttelemaan työikäistä väkeä ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kurikan maksuton varhaiskasvatus on merkittävä kädenojennus heille.

Kaupunginjohtajan mukaan ongelmaksi on huomattu vuokra-asuntojen huono tarjonta.

– Kaupunginhallituksessa on mietitty keinoja tilanteen parantamiseksi.

. Kurikka on vielä vanhan Vaasan läänin neljänneksi suurin kaupunki Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan jälkeen. Nykytahdilla ohi on kiilaamassa Mustasaaren kunta.

– Koitamme pärjätä kisassa, vaikka Mustasaari kasvaa siinä Vaasan kyljessä.

Kaupunginjohtajan mielestä väkiluvun painumisesta alle 20 000 asukkaan ei ole kaupungille imagohaittaa.

– Merkitystä on palveluilla, yhteisöllisyydellä ja vapaa-ajan harrastuksilla. Työn lisäksi vapaa-ajan laatu on ihmisille tärkeä asia.

Kirjaudu sisään

Vaasan väkiluku nousi uudelle tuhatluvulle – Laihia kääntyi kasvajasta menettäjäksi, Kurikka vajosi alle merkittävän rajapyykin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje