Vesistöjen rehevöityminen mökkeilijöiden riesana – "Lapsille täytetään uima-allas rannalle, kun järvessä ei voi uida"

Ely-keskuksen erikoistutkijan Anssi Tepon mukaan Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan vesistöt ovat melko rehevöityneitä muuhun Suomeen verrattuna. Ongelmana on sekä jokien että järvien rehevöityminen.

– Vesistöjen ravinnepitoisuudet ovat kohonneet vuosikymmenten saatossa intensiivisen maankäytön vuoksi. Alueellamme on tehokasta maa- ja metsätaloutta. Metsistä ja pelloilta vesistöihin huuhtoutuu ravintoaineita, humusta ja kiintoaineita. Lisäksi meillä on vähän järviä verrattuna sisämaahan. Järvet tasaisivat ja parantaisivat veden laatua, eli toimisivat eräänlaisina veden tilaa parantavina altaina.

. Myös taajamien jätevedet edistävät rehevöitymistä.

– Vaikka jätevedet puhdistetaan nykyään erittäin hyvin, näkyy jätevesien vaikutus etenkin kesäisin, kun joissa on vähän vettä.

Kasvit ja levät puolestaan hyötyvät ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lämpötilan noususta.

Rehevöityminen näkyy joissa ja järvissä monin tavoin.

– Tyypillisesti vesi samenee, muuttuu ruskeaksi ja järviin muodostuu leväkukintoja. Vesikasvillisuus ja järven umpeen kasvaminen lisääntyvät. Vesistön pohjat liettyvät limaisiksi ja kalasto muuttuu. Särkikalat lisääntyvät, ja jokien lohikalat vähenevät.

Järvien pohjiin kertyy hajonnutta levämassaa. Talvella hajotessaan se kuluttaa hapen loppuun, jolloin jääkannen alla voi esiintyä kalakuolemia.

. Kunnostushankkeita tehdään koko ajan Vesistöjen kunnostushankkeita, kuten hoitokalastusta, kasvillisuuden poistoa ja jokikunnostuksia, tehdään koko ajan.

– Hoitokalastuksella särkikalojen mukana poistuu välillisesti ravinteita ja ravintoketju muuttuu kohti alkuperäistä.

Vesistöjen rehevöitymistä voidaan ehkäistä myös suojavyöhykkeillä. Suojavyöhyke on viljelemättä jätetty kaistale, joka estää pintavalumia joen ja järven rannalla.

Maataloudessa puhutaan vesiensuojelusta nykyään paljon, ja maataloustuottajilta löytyy kiinnostusta vesiensuojelutoimenpiteisiin.

– Koko ajan pyritään löytämään keinoja, joiden avulla lannoitteet, ravinteet ja kiintoaineet pysyvät pelloilla. Se on sekä maanviljelijelyn että vesitalouden kannalta edullista.

Kunnostushankkeet vaativat usein jatkuvaa ylläpitoa saavutettujen tulosten pysymiseksi.

– Tavallisesti toimenpiteitä täytyy toistaa. On tärkeää huomioida rehevöitymisen alkusyy, sillä ilman sen huomiointia mikään ei pitkässä juoksussa muutu, Teppo sanoo.

. Sinilevä haittaa mökkeilyä Alavuden Kuorasjärvellä 1950-luvulta saakka mökkeillyt seinäjokelainen Pekka Itäniemi on kiinnittänyt huomiota mökkijärvensä rehevöitymiseen jo pitkään.

Itäniemen mukaan Kuorasjärvellä on esiintynyt sinilevää jo parikymmentä vuotta.

– Onhan se harmillista, että olemme järven rannalla, mutta lastenlasten on mahdollista uida vain vesijohtovedellä täytetyssä uima-altaassa.

Pohjaan kertyy humusta niin paljon, että järvi madaltuu koko ajan.

– Perimätiedon mukaan järven syvänne on ollut 1900-luvun alussa 25 metriä syvä. Nykyään sen syvyys on enää viitisen metriä.

Itäniemen mukaan pohjaan kertyvää mutaista humusta syntyy etenkin tulvasuojelun vuoksi.

– Järveen lasketaan lietteistä tulvavettä keväisin. Sitten se ruskea humuspitoinen vesi velloo tässä kesän, kunnes talvella humus painuu jään alla pohjaan.

Itäniemi muistelee, miten entisaikaan Kuorasjärvellä näki metrin syvyyteen, mutta nykyään ei meinaa varpaitaan erottaa rantavedessä seistessä.

– Järven eteläpään rannoilla mutaa voi olla jopa polven korkeudelle. Pohjoispää on toistaiseksi saanut vielä pitää hiekkaiset rantansa.

Kuorasjärvellä on tehty kunnostustoimenpiteitä rehevöitymisen vuoksi. Itäniemi muistelee järvitoimikunnan vuosien takaista kunnostustyötä, jossa sammalkasvustoa poistettiin järven reunamilta. Myös hoitokalastusta on tehty jo useiden vuosien ajan.

Itäniemi on itsekin kalamies.

– Nytkin on katiskat järvessä. Verkkokalastuksen olen lopettanut, koska rehevöitymisen seurauksena verkko limoittuu jo muutamassa tunnissa.

Kirjaudu sisään

Vesistöjen rehevöityminen mökkeilijöiden riesana – "Lapsille täytetään uima-allas rannalle, kun järvessä ei voi uida"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje