Voisiko juna pysähtyä joskus Nurmossa, Niemistössä ja Ahonkylässä? Etelä-Pohjanmaalla ei pidetä ajatusta mahdottomana

Seuraavana Itikka ja sen jälkeen Niemistö. Voisiko junassa kuulla joskus tällaisia kuulutuksia?

Etelä-Pohjanmaan liitossa on tehty uutta maakuntakaavaa sillä ajatuksella, että uusille liikennepaikoille on ainakin tiloja varattuna, jos lähijunaliikenteelle tulee joskus mahdollisuuksia ja tarvetta.

. Juuri valmistuneeseen maakuntakaavan luonnokseen uusia seisakkeita on merkitty Suupohjan radalle, Vaasan radalle ja Pohjanmaan radalle Seinäjoelta pohjoiseen.

Suupohjalla radalla niitä ovat Jouppi, Ahonkylä, Ilmajoki, Koskenkorva, Kurikka, Kauhajoki ja Teuva, Vaasan radalla Itikka, Niemistö, Ylistaro, Orismala ja Isokyrö.

Pohjanmaan radan uudet liikennepaikat on merkitty Nurmoon ja Ruhaan.

. Kevyellä kalustolla Henkilöjunaliikenne Seinäjoen ja Ilmajoen välillä ei olisi ihan ennenkuulumatonta. Vielä 1960-luvulla Seppälän hallilta pääsi tanssien jälkeen yöjunalla Seinäjoelle.

Kun katsotaan tarpeeksi kauas tulevaisuuteen, kiskojen lähiliikenne voi tehdä paluun. Maakuntakaavassa visioidaan Etelä-Pohjanmaan kehitystä vuoteen 2050 asti.

. Koetamme katsoa kauas. Voihan olla, että 2050 me lennämme dronetaksilla Seinäjoen keskustasta Vaasaan eikä tarvita raiteita eikä autoja paljon ollenkaan. Maakuntainsinööri Jani Palomäki . Etelä-Pohjanmaan rataverkkoon luonnostellut uudet liikennepaikat pohjautuvat vuonna 2020 valmistuneeseen duoraitiojunaselvitykseen, joka tehtiin yhdessä Pohjanmaan liiton kanssa.

– Siinä selvitettiin sellaista raideliikenneratkaisua, jossa olisi kevyt kalusto, vähän kuin ratikan ja junan välimuoto. Sitä on jonkun verran Euroopassa käytetty, maakuntainsinööri Jani Palomäki sanoo.

Kevyellä kalustolla voitaisiin hoitaa lyhyiden asemavälien lähiliikennettä nykyisillä rataverkolla. Jossakin on rakennettu siihen tyyliin pikaraitioteitä.

. Maakuntakaavassa ei vielä puhuta kovin pitkälle konkretiasta, koska tulevasta ei tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että kestäviä liikkumismuotoja pitää kehittää ja niille täytyy jättää tilaa. Mahdollisuuksia ei saa tukkia muulla rakentamisella.

– Jos lähiliikenne jossakin vaiheessa on taloudellisesti mahdollista, siinä vaiheessa nämä liikennepaikat olisi otettavissa käyttöön, Palomäki sanoo.

. Ratikalla Ideaparkiin Mitä sitten pitää tapahtua ennen kuin lähijuna tai ratikka pysähtyy jossakin Ideaparkin pysäkillä?

Palomäki mainitsee ensimmäiseksi taloudellisen puolen. Kuka liikenteen maksaisi? Alueellisen junaliikenneselvityksen arvion mukaan matkustajamäärät olisivat niin pieniä, että liikenne vaatisi paljon julkista rahoitusta.

Maankäytöllä voidaan kuitenkin Palomäen mukaan vaikuttaa tuleviin matkustajamääriin.

– Itikassa ja mahdollisesti Niemistössä aseman ympäristöä voidaan rakentaa tiiviisti. Joupin kohdalla seisake palvelisi varmaankin Ideaparkin liikennettä, Jani Palomäki sanoo.

. Seinäjoen katuverkolle voisi tulla rataosuuksia, joissa laite toimisi ratikkana ja jatkaisi siitä nykyistä rataverkkoa esimerkiksi Vaasan suuntaan. Maakuntainsinööri Jani Palomäki . Raideliikenne voisi ulottua tulevaisuudessa myös Seinäjoen sisäiseen liikenteeseen, sillä duoliikenteeseen on mahdollista liittää kaupunkiraideosuuksia.

– Seinäjoen katuverkolle voisi tulla rataosuuksia, joissa laite toimisi ratikkana ja jatkaisi siitä nykyistä rataverkkoa esimerkiksi Vaasan suuntaan.

Vaikka ajatus tuntuu scifiltä, tekniikan kehitys voi tehdä sen mahdolliseksi pitkällä aikavälillä.

– Kun polttokennotekniikka kehittyy, voi olla niin, että laite ajaa akulla kaupungin sisäisessä liikenteessä ja sitten raiteella ottaa sähkön raiteiden sähkönsyötöstä.

Jos järjestelmä tulee Euroopassa käyttöön laajemminkin, Palomäki uskoo myös kaluston hinnan halpenevan.

Paljon työtä asia kuitenkin hänen mukaansa vaatii ennen kuin siitä voi tulla todellisuutta.

. Katse tulevaisuudessa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa varaudutaan raideliikenteen kehittämiseen muutenkin.

Seinäjoen lentokentälle on varattu pistoraiteen yhteys pääradalta lähinnä tavaraliikennettä ajatellen.

– Ajatuksena on varautua siihen, että raideliikenteen ja lentoliikenteen yhdistäminen olisi jouhevaa.

Merkintä määrää, että radalle täytyy varata riittävä alue yleiskaavassa ja asemakaavassa eikä muulla maankäytöllä estetä kehittämistä.

– Koetamme katsoa kauas. Voihan olla, että 2050 me lennämme dronetaksilla Seinäjoen keskustasta Vaasaan eikä tarvita raiteita eikä autoja paljon ollenkaan, Jani Palomäki sanoo.

. Maakuntakaavan luonnos tulee nähtäville 1. helmikuuta. Se on nähtävillä 10. maaliskuuta asti Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla ja verkkosivuilla. Sinä aikana kaavaluonnoksesta voi antaa palautetta.

Maakuntakaava sisältää raideliikenteen lisäksi paljon muutakin, kuten energiantuotannon, maantieliikenteen, luonnonvarat ja kulttuuriympäristön.

Myös Pohjanmaalla valmistellaan paraikaa vuoteen 2050 ulottuvaa maakuntakaavaa.

Kirjaudu sisään

Voisiko juna pysähtyä joskus Nurmossa, Niemistössä ja Ahonkylässä? Etelä-Pohjanmaalla ei pidetä ajatusta mahdottomana

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Voisiko juna pysähtyä joskus Nurmossa, Niemistössä ja Ahonkylässä? Etelä-Pohjanmaalla ei pidetä ajatusta mahdottomana

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje