Ympäristöjärjestö haukkui ladattavat hybridiautot petkutukseksi, mutta oikein käytettyinä niillä voi säästää selvästi

Myös kritiikki näitä "puolisähköautoja" kohtaan on kasvussa. Esimerkki tästä on ympäristöjärjestö Transport & Environment (T&E), joka viime viikolla julkaistussa vertailutestissään lyttäsi kolme suosittua hybridimallia perinpohjaisesti. Asiasta kertoi tuoreelta Helsingin Sanomat.

. T&E:n testissä ajettiin noin 90 kilometrin vertailulenkki ladattavilla BMW X5:llä, Volvo XC60:llä sekä Mitsubishi Outlanderilla. Pituudeltaan ja olosuhteiltaan lenkki vastasi normitettua RDE-testisykliä.

. Real Driving Emissions -testissä pyritään saamaan tosi ja realistinen kuva siitä, paljonko kukin automalli kuluttaa ja mitkä sen päästöt oikeasti ovat.

. Tylyt kulutuslukemat . Ympäristöjärjestön koeajossa kaikkien kolmen auton CO2-päästöt ja siten kulutuskin olivat 28–89 prosenttia valmistajien ilmoittamia suuremmat.

. Kaikissa myös akut tyhjenivät matkalla niin, että 90 kilometrin lenkin loppuosa jouduttiin ajamaan pelkän bensiinimoottorin varassa.

. BMW:n ja Mitsubishin akut riittävät noin 40 kilometrin sähköajoon, Volvolla hieman pidemmälle.

. "Bensiinimoottorilla ajettaessa hybridimallien päästöt olivat samat tai jopa pahemmat kuin vastaavissa polttomoottoriautoissa. Tulokset olivat kaikkein huonoimmat, kun akkua ladattiin polttomoottorin avulla ajon aikana", T&E toteaa tiedotteessaan.

. Kolmen euron lataus . Kärkäs testiraportti yllytti kokeilemaan, miten lataushybridiauto selviäisi samankaltaisesta ajolenkistä Suomen oloissa. Koeajovuorossa sattui olemaan sopiva autokin, ladattava Citroën C5 Aircross -katumaasturi.

. Latasin Sitikan täyteen paikallisesta K-Latauksen Type 2 -latauspisteestä. Akku oli tyhjä ja imaisi ladattaessa 12,5 kilowattituntia. Aikaa kului 2 tuntia 37 minuuttia, ja sähkön hinnaksi tuli (veroineen) 3,14 euroa.

. Sitikan toimintamatkaksi sähköllä ilmoitetaan 50 kilometriä. Lukema perustuu WLTP-kulutussyklin mukaisiin vakioituihin olosuhteisiin.

. Hybridiauto on kuitenkin oppiva kapistus. Koeajo-Sitikalla oli ajettu noin 4 000 kilometriä, ja epäilemättä kuskit olivat vaihtuneet usein. Auto oli laskenut heidän ajotyyliensä keskiarvon ja lupasi minulle nyt sähköajoa 30 kilometrin verran.

. Sähköllä 38 kilometriä . Ajoin Citroënilla 92 kilometrin testilenkin, joka jakautui kahteen osaan. Noin 50 kilometrin osuus alkoi katuverkolta ja johti maanteille, ja nopeusrajoitus vaihteli 20–80 kilometriin tunnissa. Lopussa oli 40 kilometrin mittainen pätkä moottoritietä.

. Akun sähkövoima riitti Sitikassa 38 kilometrille. Ajoin muun liikenteen tahdissa, mutta aina tilaisuuden tullen vedin vaihteenvalitsimen B+ -asentoon, jossa auto tehostaa jarrutusta ja jarrutusenergian talteenottoa.

. Ajotietokone laski sähköosuuden keskikulutukseksi 24 kWh sadalla kilometrillä. Sitikka siis näytti uskovan, että kaksi akun täyttä latausta todella riittäisivät jopa sadan kilometrin ajomatkalle.

. Kun lisäakku tyhjenee, lataushybridi jatkaa hybridiajotilassa eli ottaa talteen hidastus- ja jarrutusenergiaa. Ilmainen lisävoima on käytössä kiihdytyksissä ja vähentää polttomoottorin käyttötarvetta. Sitikassa toiminnosta oli hyötyä lenkin keskiosan ala- ja ylämäissä.

. Moottoritien jälkeen oli loppuyhteenvedon aika. 92 kilometrin lenkillä oli kulunut sähköä keskimäärin 10,5 kWh ja bensiiniä 3,9 litraa satasella.

. Keskikulutus pieneni . Ajotietokoneiden ilmoittamiin lukemiin pitää suhtautua pienellä varauksella. Usein ne hieman kaunistelevat auton todellista suorituskykyä.

. Mutta vaikka lukemassa olisi isokin virhe – bensiiniä olisi kulunut esimerkiksi viisi litraa satasella – mahdollisuus ajaa edes alkuosa lenkistä sähkövoimalla ja loppuetapilla hyödyntää hidastusenergian talteenottokykyä näyttivät laskevan keskikulutusta olennaisesti.

. Vertailun vuoksi: kun ajoin Citroën C5 Aircrossilla 160 kilometriä moottoritiellä täysin bensiinimoottorin varassa, keskikulutus nousi 8,3 litraan.

. Lataushybridi voi siis olla huomattavasti polttoainetaloudellisempi kuin vastaava bensiinimalli, vaikka akku olisi täysin tyhjäkin. Dieseleihin nähden etu on pienempi.

. Lataa, lataa, lataa . T&E-ympäristöjärjestön lataushybridikritiikki on ainakin osin ylimitoitettua.

. Ladattavat hybridit on tarkoitettu ladattaviksi. Mitä enemmän niillä ajetaan vain sähköllä, sitä pienemmät ovat kulutus ja päästötkin.

. Kuljettajan ajotavalla ja auton käyttöympäristöllä on suuri merkitys. Lataushybridi toimii taloudellisesti vain, kun sillä ajetaan ennakoivasti ja kaasua kevyesti annostellen.

. Hybridi- ja sähköautoilun edut ovat tuntuvimmat kaupungeissa ja taajamissa, eivät moottoriteillä. Akun latauskin onnistuu helpoimmin kotona tai työpaikoilla, ei kesken pitkän maantielenkin.

. Toisaalta juuri plug-in-hybridit ovat tuotteina kaikkea muuta kuin valmiita.

. Akut ja autojen sisäiset laturit ovat liian usein pieniä ja tehottomia. Lyhyt toimintamatka sähköllä pakottaa lataamaan autoa lähes aina, kun se seisoo parkissa. Täyssähköautojen tapainen pikalataus ei normaalisti ole mahdollista, ja kotioloissa auton "tankkaamiseen" voi kulua koko yö.

. Älä lataa ajon aikana . Ennen ladattavan hybridi- tai täyssähköauton hankintaa on syytä selvittää aina, missä sen voi ladata helposti ja turvallisesti. Oma tai taloyhtiön lämmitystolppa ei ole tarkoitettu toistuvaan tai pitkäaikaiseen lataamiseen.

. T&E:n testaamaa akun lataamista ajon aikana bensiinimoottorilla ei voi suositella lainkaan, vaikka se olisi autossa mahdollista.

. Kokeilin tätä lataustapaa Citroën C5:n sisarmallilla Peugeot 3008:lla. Bensiinimoottorin keskikulutus nousi moottoritiellä hetkellisesti 12 litraan (normaalitilassa 6,9 litraa).

. Lataus vauhdissa kesti 28 kilometrin verran, ja sen aikana akku otti sähköä vastaan vain kahdeksaan ajokilometriin riittävän määrän.

. Oman veisunsa aihe on sekava ja hajanainen julkinen latausverkosto. Niin kauan kuin lataussähköä ei voi ostaa kaikista tiolpista yhdellä sovelluksella ja maksaa kätevästi luottokortilla muiden polttoaineiden tapaan, sähköisestä autoilusta tehdään tarpeettoman hankalaa.

. Ulkoa ostettuna lataussähkö on kallista. Sitikan lataussähköt K-ryhmän tolpasta maksoivat tuplasti enemmän kuin normaali taloussähkö tarkoitukseen sopivasta kotilatauslaitteesta.

. Citroën C5 Aircross Plug-in Hybrid . Tekniikka

. Tilavuus/sylinterit (be.) 1 598 cm3/4

. Yhd. teho 165 kW (225 hv)

. Yhd. vääntö 360 Nm

. Pituus/leveys/korkeus 450/184/167 cm

. Paino/akseliväli alk. 1 770 kg/273 cm

. Tavaratila 460–1 510 l

. Huippunopeus 225/135 (sä.) km/h

. Yhd.kulutus 1,4 l/100 km

. CO2-päästöt 32 g/km

. Vapaa autoetu/käyttöetu alk. 770/605 e/kk

. Hinta alk. 39 361 euroa

. Plussaa

. Voimalinja, ajomukavuus, matkustamo ja tavaratilat

. Miinusta

. Etuistuinten sivuttaistuki, vakiona vain 3,7 kW:n sisäinen laturi

Sun, 5/29

Kirjaudu sisään

Sun, 5/29

Ympäristöjärjestö haukkui ladattavat hybridiautot petkutukseksi, mutta oikein käytettyinä niillä voi säästää selvästi

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin