Yrjö Jylhä selvisi sodasta, mutta ei sodan traumoista – hän jätti viimeisen viestin veljensä kirjoituspöydälle ja se hätkähdyttää yhä

Kirjailijat tarttuivat välittömästi talvisotaan. Tarve purkaa traumaa oli valtava, sillä jo vuonna 1940 ilmestyi kymmenittäin rintamakokemuksiin pohjautuvia teoksia.

. Vain kourallisesta tuli klassikkoja. Kiistattomimpiin lukeutuu soinilaisten komppanian päällikkönä toimineen Yrjö Jylhän Kiirastuli (1941). Jylhä purkaa siinä runoiksi talvisodassa kokemansa.

. – Se on yhä paras kaunokirjallinen teos talvisodasta, Jylhästä kaksi kirjaa kirjoittanut Panu Rajala sanoo.

. Rajalan mukaan talvisota oli niin nopea, kuumeinen ja tulinen tapahtuma, ettei kukaan romaanikirjailija saanut siitä samalla tavalla otetta kuin Väinö Linna myöhemmin jatkosodasta. Runot osoittautuivat tehokkaaksi keinoksi purkaa tunnot.

. – Jylhän nopea, runollinen tilitys tallentaa tunnelmat verekseltään. Kiirastuli ei ole vähääkään taisteluhenkinen vaan toteava ja suorastaan alakuloinen. Veristä kalpaa ei juurikaan kohotella, vaan katse kääntyy ihmisten sisimpään.

. Yksinäinen susi . Yrjö Jylhä oli yksinäinen susi, joka ei sielunsa sopukoita muille avannut. Hän oli mysteeri aikalaisilleen ja sitä hän on ollut myös jälkimaailmalle. Ennen Panu Rajalan ja Vesa Karosen 2009 sitten ilmestynyttä elämäkertaa runoilijaan oli kajonnut perusteellisesti vain Kauko Kare vuonna 1957 ilmestyneellä elämäkerrallaan.

. Jylhän arvoitus ei ole kymmenen vuoden jälkeenkään lakannut askarruttamasta Rajalaa. Vastikään ilmestyi hänen Jylhästä kertova romaaninsa Erään soturin loppu.

. – Elämäkerrassa en sittenkään pääsyt kovin lähelle Jylhän syvintä persoonallisuutta, häntä ihmisenä. Ajattelin, että romaanimuodolla pääsen vielä syvemmälle, Rajala sanoo.

. Jylhän persoonassa oli vaikeita ja ristiriitaisia aineksia. Lyyrikkona häntä on luonnehdittu väkivallan, tuhon, kuoleman, masokismin ja erotiikan tulkiksi. Rajala kuvaa Jylhää tiukaksi, kurinalaiseksi ja miehiseksi runoilijaksi. Nämä ominaisuudet korostuivat myös sodassa.

. – Hän ei ollut tuttavallinen kaveri tai jutunkertoja. Käskyt hän antoi täsmällisesti, asiallisesti ja hiljaisella äänellä. Hän koki oman asemansa vaikeaksi ja kummasteli itsekin, että runoilija pannaan sodassa näin vaativaan tehtävään.

. Traumaattinen kokemus . Rajala uskoo ymmärtävänsä romaanin kirjoittamisen jälkeen Jylhää entistä paremmin.

. – Minulle syveni käsitys siitä, kuinka vakava ja traumaattinen Taipaleenjoen tulikasteen epäonnistuminen hänelle oli.

. Rajala kertoo käyneensä keväällä Soinin sankarihautausmaalla.

. – Oli järkyttävä nähdä ne 21 hautakilpeä, joissa oli kaikissa sama kuolinpäivä, 7. joulukuuta 1939. On helppo ymmärtää, että menetys oli Jylhälle raskas.

. Panu Rajala sanoo ymmärtäneensä myös sen, kuinka sekava ja epäselvä tilanne oli juuri ennen tuhoisaa Koukunniemen vastahyökkäystä. Paljon voi laittaa sen piikkiin, että sota oli vasta alussa.

. – Sotilaat ja johto olivat kokematonta. Koko taistelu tuli shokkina. Ei ollut mahdollista hallita tilannetta sen paremmin, etenkin kun Jylhä sai väärää tiedustelutietoa.

. "Mun on niin raskas olla" . Romaanissaan Panu Rajala seuraa Yrjö Jylhän viimeistä ratkaisua. Runoilijan elämä ja Taipaleenjoen tapahtumat kerrataan auki takaumin. Yrjö Jylhä teki itsemurhan vieraillessaan veljensä luona joulukuussa 1956.

. Hän oli jättänyt veljensä kirjoituspöydälle Kiirastuli-kokoelman aukeaman Näky-runon kohdalta ja alleviivannut osan. Alleviivatuilla riveillä Taipaleella kaatuneet miehet puhuttelevat Jylhää ja muistuttavat päällikköään: Sun paikkas meidän luonamme on ollut ja on aina.

. Miehet vaativat Jylhää puhaltamaan heihin taas hengen. Runosta voi lukea runoilijan viimeiset tunnot. En tiedä mitä vastaisin, mun on niin raskas olla, kuin pätsissä mä seisoisin tai viime tuomiolla.

. – Jylhä jäi Taipaleenjoen vangiksi. Hän ei ollut sen jälkeen enää sydämellään kiinni elämässä. Ei sitä silloin ymmärretty. Vasta nyt on alettu tutkia sota-ajan traumoja, Rajala sanoo.

. Anne Puumala

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Yrjö Jylhä selvisi sodasta, mutta ei sodan traumoista – hän jätti viimeisen viestin veljensä kirjoituspöydälle ja se hätkähdyttää yhä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Yrjö Jylhä selvisi sodasta, mutta ei sodan traumoista – hän jätti viimeisen viestin veljensä kirjoituspöydälle ja se hätkähdyttää yhä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje