Elina Johanssonin sairastuminen tuhkarokkoon kolmivuotiaana ei ollut mikään pikku juttu.
– Muistan, kuinka ihottuma oli kutiseva ja kivulias. Se vaivasi koko kehossani. Siihen aikaan ei vielä taidettu myydä lasten särkylääkkeitä, nykyään 56-vuotias Johansson kertoo.
Tautiaika tuntui tytöstä pitkältä, ja vanhemmat olivat huolissaan. Toipuminen eteni kuukauden kuluttua.
Mutta sitten tytön niska muuttui jäykäksi ja päätä särki. Iski vaarallinen jälkitauti. Se oli aivokalvontulehdus.
– Selkäydinpunktio oli ihan hirveää. Lääkäri painoi neulan alaselkään ja otti aivo-selkäydinnestettä. Istuin hoitopöydän reunalla ja yritin päästä eteenpäin, mutta hoitajat pitivät minusta kiinni etupuolelta.
Johanssonin vähän vanhempi ystävä sairastui samaan tautiin.
– Hänelle kävi huonosti, hän ei selvinnyt.
Vuosi oli 1972. Silloin ei vielä rokotettu lapsia tuhkarokkoa vastaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan rokottaminen alkoi vuonna 1975.
– Äitini on sanonut, että minut olisi varmasti rokotettu, jos se olisi ollut mahdollista. Sain lapsuudessani kaikki tarjolla olleet rokotteet, Johansson sanoo.
Vuonna 1982 siirryttiin MPR-rokotteeseen, joka antaa suojan myös sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Sairastuneiden määrä väheni radikaalisti.
Elina Johanssonilla on itsellään viisi lasta, ja heidät on rokotettu.
– On älyvapaata ja typerää, etteivät kaikki vanhemmat halua suojata lapsiaan, vaikka nykyään on rokotteita. Koen niin, että saisi tehdä lastensuojeluilmoituksen vanhemmista, jotka eivät rokotuta lapsiaan. Kannattaa miettiä asiaa laajemmin.
Taustalla laumasuoja
MPR-rokotteen toisen annoksen rokotuskattavuus on laskenut Suomessa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Paras tilanne on Pohjois-Savossa (97,7 %) ja Pirkanmaalla (96,2 %) ja huonoin Ahvenmaalla (90,5 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (92,2 %). Tiedot käyvät ilmi THL:n rokotusrekisteristä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen infektioylilääkäri Elina Kärnä on huolissaan siitä, että MPR-rokotteen rokotuskattavuus on laskenut alueella. Etelä-Pohjanmaa (93,7 %) on seitsemänneksi viimeisenä.
Vuonna 2021 syntyneistä rokotteen ensimmäinen annos on annettu 95,7 prosentille, mutta vuonna 2023 syntyneille vain 93,7 prosentille.
MPR-rokotteen ensimmäinen annos annetaan 1–1,5-vuotiaille ja tehoste 6-vuotiaille.
– Rokotuskattavuuden olisi syytä olla vähintään 95 prosenttia, jotta laumasuoja pitäisi tuhkarokkoepidemiat poissa. Muuten paikallisten epidemioiden riski kasvaa selvästi ja vaarallinen tauti voi palata Suomeen, Kärnä sanoo.
Hän jatkaa siitä, että tuhkarokko ja kumppanit eivät ole harmittomia lastentauteja niin kuin jotkut saattavat luulla.
– Niistä voi tulla vaarallisia jälkitauteja ja komplikaatioita. Sairastuminen voi johtaa jopa kuolemaan. Aikuiselle tauti on hankala etenkin, jos on heikko vastustuskyky.
Laumasuojan turvaava rokotuskattavuus on MPR:llä poikkeuksellisen korkea, koska tuhkarokko on tarttuvimpia tauteja maailmassa.
– Tuhkarokko leviää tehokkaasti kosketus- ja pisaratartunnasta ja ilman kautta. Se voi tarttua huoneeseen tulijoihin vielä kahdenkin tunnin jälkeen siitä, kun sairastunut on poistunut muualle.
Kärnä korostaa sitä, että päätös jättää lapsi ilman rokotusta ei koske vain omaa lasta.
– Rokotteen antaminen lapselle vaikuttaa oleellisesti lähipiiriin ja koko yhteiskuntaan laumasuojan kautta, Kärnä kiteyttää.
Suomessa on ollut viime vuosina vain yksittäisiä tuhkarokkotapauksia, ja niissäkin tartunta on tuotu ulkomailta. Maailmalla tartunnat ovat nousussa.
– Yhdysvalloissa sairastui suuri määrä ihmisiä tuhkarokkoon viime vuonna. Euroopassakin on epidemiaa. Emme halua vastaavaa tilannetta Suomeen, Kärnä kertoo.
Hän vetoaa vanhempiin, että he veisivät lapsensa rokotettaviksi, vaikka MPR-rokotteet olisivat jääneet väliin.
– Melkein kaikki muutkin rokotteet voidaan antaa myöhemmin. Henkilöä ei voi kuitenkaan rokottaa, jos hän on aiemmin saanut vakavan allergisen reaktion rokotteesta, vastustuskyky on heikentynyt tai hän on raskaana.
Terveydenhoitajat avainasemassa
Etelä-Pohjanmaan parhaana kuntana komeilee Kuortane. Siellä kaikki vuonna 2023 syntyneet eli 16 lasta ovat saaneet rokotuksen. Suomessa on 21 kuntaa, joissa on 100 prosentin rokotuskattavuus.
Huonoimmalla sijalla on naapuri Alajärvi. Siellä on rokotettu 70 lapsesta 84,1 prosenttia eli alle 60 lasta.
Kärnä arvioi, että matala rokotuskattavuus liittyy yleensä rokote-epäröintiin, kulttuurisiin asenteisiin, neuvoloiden resurssipulaan, vanhempien tiedon ja tukemisen puutteeseen ja rokotusraportointiinkin.
– Olemme kiinnittäneet huomiota muihinkin alentuneisiin rokotekattavuuksiin. Teemme asiasta selvitystä, Kärnä sanoo.
Hänestä olisi järkevää kehittää yhteinen malli vanhempien rokote-epäröinnin kohtaamiseen, Haluamme kouluttaa terveydenhoitajia lisää, koska he ovat avainasemassa. Otamme myös mallia alueista, joissa rokotekattavuus on hyvä.
Vakuuttavasti somessa
Pohjanmaa (93,6 %) on kuudenneksi viimeisenä. Infektioylilääkäri Silvia Grönroos-Pada kertoo, että hyvinvointialue on parantanut sijoitustaan viime vuosina.
– Yleensäkin täysin rokottamattomien lasten määrä on vähentynyt meillä viime vuosina, lähes kaikkialla muualla kehitys on ollut päinvastainen. Toki MPR-rokotuskattavuutemme saisi olla korkeampi.
Hän mainitsee, että rokotevastaisuus on melko marginaalinen ilmiö, mutta kriitikot ovat usein kovaäänisiä.
– Heidän on helppo käyttää hyväksi vanhempien epävarmuutta. Netti on pullollaan tutkittuihin tietoihin verraten ristiriitaista informaatiota rokotteiden turvallisuudesta. Sitä esitetään vakuuttavasti totuutena sosiaalisessa mediassa.
Todellisen riskin suuruutta ja merkitystä voi olla vaikea hahmottaa.
– Rokotteilla on haittavaikutuksia niin kuin lääkkeillä, mutta vakavat rokotehaitat ovat erittäin harvinaisia. Suomalaisen terveydenhuollon ammattilaisten antamaan tietoon voi kuitenkin luottaa.
Grönroos-Pada kertoo, että MPR-rokotteesta levitetään yhä tietoa sen yhteydestä autismiin, vaikka tekaistut tutkimukset on kumottu vuosia sitten.
– Lisäksi rokotekriittiset luonnehtivat MPR-tautien sairastamista omaa immuniteettia vahvistavana. Tosiasiassa esimerkiksi tuhkarokon saamiseen liittyy jopa vuosia kestävä puolustusvasteen heikentyminen, eli riski sairastua infektioihin on koholla.
Hän sanoo, että rokottamattomuuden syynä voi olla sekin, etteivät vanhemmat tunne tauteja, joita vastaan rokotukset suojaavat.
– Se on tavallista, koska suurimmalla osalla ei ole niistä omaa kokemusta.