n
Valmisteluistunnossa sovittiin oikeudenkäynnin käytännön järjestelyistä, aikataulusta ja siitä, mistä syytteitä koskevista seikoista osapuolet ovat yhtä mieltä. Pääkäsittely alkaa 13. marraskuuta.
Syyttäjät vaativat Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä.
Kivimäki kiistää kaikki syytteet. Puolustuksen mukaan hän ei ole tehnyt tietomurtoa eikä sen jälkeisiä tekoja eikä poliisin esitutkintamateriaali osoita hänen syyllisyyttään.
Istunnon aluksi media sai kuvata salissa. Kivimäki ei peitellyt kasvojaan kuvaajilta, vaan istui ilmeettömänä paikallaan asianajajansa vieressä.
Kivimäki käytti istunnon lopuksi puheenvuoron siitä, ettei puolustus ole saanut esitutkintamateriaalia kaikilta osin haluamassaan muodossa. Hänen mukaansa puolustus haluaa saada materiaalin omien asiantuntijoidensa arvioitavaksi.
Kivimäki kritisoi myös tilaa, jossa häntä säilytetään oikeudenkäynnin taukojen aikana hänen ollessaan yhä tutkintavanki. Hän myös sanoi, ettei pääse syömään, koska hänelle varatut eväät pitäisi lämmittää. Oikeuden puheenjohtaja vastasi hänelle, että eväät pystyy lämmittämään, jos sitä vain pyytää.
Tietomurto vuonna 2018
Keskusrikospoliisin (KRP) esitutkintamateriaalin oli määrä tulla tänään julkiseksi, mutta julkistaminen lykkääntyi uusien salauspyyntöjen vuoksi. Haastehakemuksen sisältö tuli poikkeuksellisesti julkiseksi jo syytteennoston yhteydessä viime viikolla.
Syyttäjien mukaan Kivimäki murtautui marraskuussa 2018 yksin tai tuntemattomaksi jääneiden ihmisten kanssa Vastaamon tietojärjestelmään. Kivimäki loi yhteyden Vastaamon MySQL-palvelimeen ja latasi 33 000 ihmisen tiedot sisältäneen potilastietokannan itselleen, haastehakemuksessa sanotaan.
Potilastietojen levittämisen ja niillä kiristämisen epäillään alkaneen syksyllä 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäki lähetti tuolloin Vastaamolle sähköpostitse kiristysviestin, jossa hän vaati yritystä maksamaan hänelle 40 bitcoinia, mikä vastasi 366 000:ta euroa. Rahasummaa vaadittiin vastineeksi siitä, ettei potilaiden tietoja julkaista.
Kun vaatimuksiin ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja lokakuun lopulla 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäen oli tarkoitus julkaista sata potilastietoa päivässä, mutta hän tulikin julkaisseeksi kaikki loput potilastiedot kerralla. Tietoja julkaistiin pääosin Tor-verkossa.
Tämän jälkeen Kivimäki lähetti syyttäjien mukaan kiristysviestin Vastaamon potilastietokannassa olleille ihmisille. Viestissä ihmisiltä vaadittiin 200 tai 500 euron maksua kryptovaluuttana. Osa uhreista maksoi vaaditun summan.
Jäi kiinni Ranskassa
Poliisi alkoi tutkia Vastaamon tapausta syksyllä 2020.
Kivimäki otettiin kiinni tämän vuoden helmikuussa Ranskassa Pariisin lähellä sijaitsevassa Courbevoien kunnassa. Ranskalaismedian mukaan paikallinen poliisi meni asuntoon kotihälytystehtävälle. Asunnossa ollut mies näytti poliisille romanialaisia henkilöllisyyspapereita. Poliisin tarkastaessa miehen tietoja kävikin ilmi, että hän oli Vastaamo-tietomurrosta epäilty suomalaismies.
Kivimäkeä epäillään Vastaamoon liittyvän tapauksen lisäksi yli 14 000 törkeästä tietomurrosta. Uudet rikosepäilyt tulivat ilmi Vastaamo-tutkinnassa. Lisäksi Kivimäkeä epäillään tietomurrosta ja muista rikoksista myös Turussa.