MLL: Nuoret kan­ta­vat huolta it­se­tu­hoi­sis­ta ys­tä­vis­tään – Ete­lä-Poh­jan­maal­la ta­lous­on­gel­mat kuor­mit­ta­vat per­hei­tä"

– Pitkällinen sinnittely yksin olemisesta uuvuttaa. Arjen yksinäisyys on joillekin lapsille pysyvä olotila, MLL:n auttavien palvelujen päällikkö, psykoterapeutti Tatjana Pajamäki sanoo.

Ahdistus ja itseä vahingoittava käytös yleistyneet – Nuoret huolissaan myös ystävistään

Yksinäisyys, ahdistus ja mielenterveyden ongelmat ovat yleisimpiä syitä yhteydenottoihin. Osa nuorista kertoo ottavansa yhteyttä palveluihin pysyäkseen hengissä vaikeimpina hetkinä. Erityisesti ilta-aikaan nuoret hakevat palveluista turvallista aikuista rauhoittamaan ahdistusta.

Itsensä vahingoittamiseen liittyvät yhteydenotot lisääntyivät edellisvuodesta. Erityisesti 12–14‑vuotiaat kuvasivat itseään vahingoittavaa käytöstä keinona helpottaa pahaa oloa. Moni kertoi häpeän estäneen kertomasta asiasta lähiaikuisille.

Yhä useammin yhteydenotoissa nousi esiin huoli itsetuhoisesta ystävästä. Nuoret kuvasivat tukevansa pahoinvoivia ystäviä pitkään, mikä lisäsi heidän omaa kuormitustaan ja heikensi psyykkistä hyvinvointia.

Osa nuorista kertoi syyllisyyden tunteista ja pelosta rikkoa ystävän luottamus, jos apua haetaan ulkopuolelta.

Pettymys avun saantiin kuuluu puheluissa

Useissa yhteydenotoissa lapset ja nuoret kuvasivat kokemuksiaan siitä, ettei apua ollut saatu aktiivisesta avun hakemisesta huolimatta.

– Osa lapsista ja nuorista koki, että ammattilaiset vähättelivät heidän huoliaan. Esimerkiksi terveydenhoitajan kerrottiin vähätelleen syömishäiriöön viittaavia oireita, nuorten tukilinjan asiantuntija Erika Viding toteaa.

Erityisesti opiskeluhuollon ulkopuolella olevat nuoret kokivat tuen saamisen vaikeaksi. MLL:n mukaan kohtaamattomuuden kokemukset voivat johtaa siihen, että nuoret jättävät kertomatta asioista, joihin he tarvitsisivat tukea.

Hallituksen toimet saavat kylmää kyytiä järjestön liiton pääsihteeriä myöten.

– Hallituksen kehysriihen leikkaukset ovat aikaisemmin päätettyjen leikkausten lisäksi rajuja. Avustustaso laskee vuodessa kolmanneksella ja se vaarantaa ennaltaehkäisevän työn ja kriisiauttamisen mahdollisuudet järjestöissä, pääsihteeri Milla Kalliomaa suomii.

Hänen mukaansa hallituksen toimet synnyttävät aukkoja, joita hyvinvointialueet eivät pysty paikkaamaan.

– Esimerkiksi MLL:ssa toimintojen priorisoinnit on jo tehty osana talouden sopeutusta, kun yleisavustusta leikattiin 75 prosentilla. Lisäleikkaukset kohdistuisivat väistämättä ydintoimintaan, vapaaehtoisten saamaan tukeen ja mahdollisuuksiin vastata lasten, nuorten ja vanhempien tuen tarpeisiin,  Kalliomaa jatkaa.

Etelä‑Pohjanmaalla talous kuormittaa perheitä

MLL:n valtakunnalliset havainnot saavat tukea myös Etelä‑Pohjanmaan Perhepulssi‑kyselystä. Kyselyn mukaan taloudellinen stressi, vanhempien uupumus ja arjen kuormitus heijastuvat perheiden hyvinvointiin.

Yhteiskunnan suunta huolettaa 73 prosenttia Pohjanmaan vastaajista. Noin joka viides vastaaja kertoo kamppailevansa menojen kattamisessa. Taloudellisten vaikeuksien koetaan heikentävän hyvinvointia selvästi, ja tukea kaivataan erityisesti talouteen, arkeen ja lastenhoitoon.

– Vanhempien jaksamista ja hyvinvointia pitäisi tukea, jotta he voivat olla hyviä vanhempia lapsilleen, eräs vastaaja kiteyttää.

Arjen tukipilareiksi nimetään muun muassa MLL:n perhekahvilat ja muu matalan kynnyksen toiminta.

MLL Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Eeva‑Maria Latva‑Raskun mukaan alueella näkyy myös muita huolta herättäviä ilmiöitä.

– Mummi‑ ja vaaritoiminnassa on käynyt ilmi, että sota puhuttaa lapsia paljon, ja Etelä‑Pohjanmaalla kiusaamista esiintyy arviolta noin kymmenen prosenttia enemmän kuin muissa Pohjanmaan maakunnissa.

Latva-Raskun mukaan myös taloudelliset vaikeudet ovat Etelä‑Pohjanmaalla noin 15 prosenttia yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin.