Uimahallien yhteisinvestoinnit kohoavat pohjalaiskunnissa noin 70 miljoonaan euroon, mikäli Kuortaneen ja Seinäjoen rakennusprojektit etenevät maaliin.
Täysin uudet uimahallit rakennetaan sekä Ähtäriin että Mustasaareen, joissa työt ovat olleet käynnissä jo hyvän aikaa.
Ensimmäisenä avautuu Alavuden uimahalli, joka on ollut suljettuna parisen vuotta kestäneen saneerauksen ajan. Kunto-Lutran remontoidut liikuntahalli, toimistot ja kahvio ovat jo auki.
Ähtärin uuden, hotelli Mesikämmenen viereen rakennettavan uimahallin luovutusajankohta on helmikuussa 2024. Lisätöitä hankkeelle on kertynyt noin 200 000 euron edestä alkuperäisen kustannusarvion ollessa reilut kuusi miljoonaa.
Mustasaareen uimahallin hintalappu oli vuodenvaihteessa hieman yli seitsemän miljoonaa euroa. Tavoite on, että halliin pääsee polskimaan toukokuussa 2024.
Lapuan kaupunginvaltuusto päätti alkuvuodesta äänin 32–3, että kaupunkiin rakennetaan uusi uimahalli, jonka valmistuminen vie vähintään kaksi vuotta. Lapua asetti uimahallin hintakatoksi 10 miljoonaa euroa infroineen ja valtionapuineen.
Alavudella pian valmista
– Rohkea toive on, että uimahalli aukeaa muutaman viikon sisällä. Avaamisesta informoidaan kyllä heti, lupaa Alavuden liikunta- ja hyvinvointipäällikkö Leena Smolander.
25-metrisen ja nelirataisen altaan vesinäytteet ovat jo kohdillaan, mutta pienien altaiden klooriarvoja säädetään vielä.
– Ihan uusiksi meni vedenkäsittelylaitteisto. Ja pinnat, eli kaakelit uusittiin kaikki. Myös ilmastoinnin remontti oli iso kohde samassa hässäkässä, Smolander summaa.
Alavudella lopullinen hintalappu ei vielä tiedossa, mutta remontin alkaessa budjetiksi arvioitiin reilut seitsemän miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (okm) on tukenut hanketta 800 tuhannella eurolla. Loppusumma todennäköisesti kohoaa alkuperäisestä budjettiarviosta.
– Kyseessä on koko ison Kunto-Lutran remonttikustannukset, ei pelkästään uimahallin, Smolander täydentää.
Kuortaneen yllä kysymysmerkkejä
Kuortaneen urheiluopistolle kaavaillun uinnin valtakunnallisen harjoituskeskuksen rakentamisen kokonaiskustannukset, suunnittelutyö mukaan laskien, ovat nyt vähän yli 17,7 miljoonaa euroa.
Kuortaneella kustannukset ovat kohonneet huomattavasti. Kunnanvaltuusto linjasi, että kunnan riski rakentamiskustannuksissa saa olla korkeintaan 3,5 miljoonaa euroa, jonka lisäksi valtuusto korostaa, että hanke vaatii erittäin tarkkaa seurantaa ja toimenpiteitä urakkatarjousten mukaisissa kustannuksissa pysymiseksi.
Päätös jätti rahoitukseen arviolta kahden–kahden ja puolen miljoonan euron loven.
Kuortaneen Uintikeskus Oy selvittää lokakuun aikana, onko hankkeelle mahdollista saada lisää valtionapua, sillä urheiluopistosäätiöllä ei ole mahdollisuutta enää lisätä omaa panostustaan tai ottaa kunnan erotusta itselleen.
Uintikeskus Oy:n omistavat urheiluopisto 80,1 prosentin ja kunta 19,9 prosentin osuuksin.
Kuortaneen uintikeskushanke sai keväällä valtionavustusta kaksi ja puoli miljoonaa euroa. Kuortaneelle myönnetty korotettu avustus perustuu sen asemaan valtakunnallisesti merkittävänä hankkeena. Korotetulla avustuksella halutaan tukea huippu-urheilun erityisolosuhteita.
Ylijohtaja Esko Ranta okm:n nuoriso- ja liikuntapolitiikan osastolta vahvisti viime viikolla, että Kuortaneen hanke on mukana voimassa olevassa liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmassa.
Tosin ministeriössä tarvitaan pikapuoliin tieto, kyetäänkö hanke aloittamaan lokakuussa vai ei.
Löytyykö alueelta sponsoriksi tarpeeksi vakavaraista yritystä, jolle kelpaisi nimi hallin kyljessä? Sijaitseehan opistolla jo ennestään urheilupyhättöjä, joiden kyljissä loistavat yrityksen värivalot.
Myös kansainvälinen näkyvyys saattaa kiehtoa, sillä okm edellyttää, että halliin rakennetaan kunnon katsomotilat niin kansallista valmennuskeskusta kuin kansainvälisten uintikilpailujen yleisöä palvelemaan. Lokakuun loppu koittaa kuitenkin pian, ja varmasti yritykset laskevat kassavarojaan nykyisessä taloustilanteessa entistä tarkemmin.
Yksi on silti varmaa. Kuortane tarvitsee toimivan uimahallin, joka on auki kuntalaisille, päiväturisteille ja opistolla majoittuville myös sunnuntaisin.
Seinäjoki päättää pian
Suomessa rakennettujen uimahallien hintalappu kieppuu noin 20–40 miljoonan euron haarukassa.
Esimerkiksi Kuopion Kuntolaakson uimahallin rakentaminen yhdessä läheisen parkkihallin ja jäähallin saneerauksen kanssa maksoi Ylen mukaan noin 46 miljoonaa euroa.
Uudisrakentamisessakin piilee riskinsä uimahalleissa, jotka lienevät vaikeimmasta päästä toteuttaa. HS uutisoi vastikään, että noin 33 miljoonaa euroa maksaneen Espoon Matinkylän uimahallissa on ollut paljon vikoja, jotka ovat vaatineet takuukorjauksia. Uusi halli menee loppuvuodesta kiinni teräsaltaiden korjausten takia.
Samaan hintaluokkaan kipuaa myös parhaat päivänsä nähnyt ja ahtaaksi käynyt Seinäjoen uimahalli, jonka laajaan kuntokartoitukseen viranhaltijoista ja päättäjistä koostuva uimahallityöryhmä parhaillaan perehtyy.
Työryhmä pyrkii koostamaan kaupunginhallitukselle vaihtoehtoja, kannattaako vuonna 1977 valmistunut uimahalli peruskorjata lattiasta kattoon, saneerata perusteellisesti ja rakentaa lisäksi esimerkiksi modernit tilat 50 metrin altaalle, tehdä kokonaan uusi halli vaiko liittää uudisrakentamista esimerkiksi nykyisen urheilutalo-uimahallin aulatiloihin.
Hallin käyttäjiltä saatujen kyselypalautteiden perusteella Seinäjoelle kaivataan täysin uutta hallia.
Kaupungin päättäjien keskuudessa uimahallin merkitystä ei kielletä, vaikka rahallisten lupausten kanssa ollaan varovaisia.
Asukkaat puolesta ja vastaan
Some- ja kahvipöytäkeskusteluiden mukaan Seinäjoen kannattaa ottaa mallia Pirkanmaalta.
Tampereen uintikeskus Kalevassa sai muutama kesä siten puistomaiseen päätyynsä suosituksi nousseen maauimalan, jossa on lastenallas, kahluuallas, hyppyallas torneineen, 50 metrin allas ja laaja nurmialue oleskeluun.
Maauimalan toki ottaisi moni mielihyvin vastaan, sillä uitavia, puhtaita luonnonvesiä ei lähimailla ole koskaan ollut liikaa kesäisin, jolloin halli on yleensä pitkiä aikoja kiinni. Maastoltaan Seinäjoen uimahallin ja joen väliseen puistoon maauimala toki istuisi kuin nakutettu ja takuulla olisi yhden sortin turistirysä.
Vaikka maauimala ei ole edes suunnittelupöydällä, vaatisi sen toteutus tarkkaa riskianalyysiä, millä tulo- ja väestöpohjalla maauimalan pyörittäminen tulisi edes siedettävällä tavalla kannattavaksi rakentamiskustannusten jälkeen. Toteutuakseen maauimala vaatisi ainakin reippaan valtiontuen lisäksi todennäköisesti myös yksityisiä sijoittajia.
Asukkaissa isot rahalliset investoinnit uimahalleihin aiheuttavat keskustelua puolesta ja vastaan. Yhteisenä nimittäjänä esimerkiksi kuortanelaisten ja lapualaisten sosiaalisen median kanavilla on ollut, että nuori ikäpolvi kannattaa rajua rahallista satsausta, eikä halua sammutella kunnasta valoja ja hieman varttuneemmat taas vastustavat velanottoa ja pelkäävät verojen kiristymistä.
Maakuntien hallit voi nähdä veronmaksajista kilpailevien, monin paikoin taantuvien taajamien pito- ja vetovoimatekijöinä. Parhaimmillaan pitäjien mukavuuslaitokset hakkaavat puitteillaan monet vanhat kylpylät.
Kunnat vastaavat edelleen muun muassa liikunnasta ja kulttuurista. Vesielementti on kolottavia niveliä armahtava ja kansanterveyttä edistävä liikunta-alusta, joka toimii juuri sopivasti terveyshaittojen ehkäisijänä. Aktiivinen elämäntapa taklaa terveydenhuollon kustannuksia kaikissa ikäluokissa.
Lisäksi uimataito on tärkeä kansalaistaito, ja allaskaakeleihin otetaan usein ensikosketus jo esiopetuksen uimaopetustunneilla. Eikä voi vähätellä uimahallien yhteisöllisyyttä vankistavaa voimaa. Uimahallien saunat toimivat keskustelufoorumeina, joissa sukupolvet kohtaavat ja oppivat toisiltaan.
Entä työllisyysnäkökulma? Rakennusalan taantuma lähentelee lamaa, joten nyt tarvitaan julkista rakentamista, joka pitää yksityisiä rakennusfirmoja sekä lukuisia paikallisia aliurakoitsijoita hengissä.
Lisäksi valmistuessaan tai laajentuessaan uimahallissa tarvitaan henkilökuntaa myyntiin, ylläpitoon ja valvontaan, mikä luo työpaikkoja kuntaan.
– Nähdäkseni Seinäjoen tuleva uimahalli on kasvavista laadullisista ja määrällisistä odotuksista huolimatta edelleen peruspalvelu. Uudistuva uimahalli voi toki olla elämyksellinen, mutta ei siitä varmaankaan mitään kylpylälaitosta ravintolakeskittymineen tule. Siten uusi uimahalli ei kilpaile esillä olleiden yksityisten kylpyläsuunnitelmien kanssa, Seinäjoen elinvoimajohtaja Erkki Välimäki pohtii.
Seinäjoelle ei ole tulossa erillistä kylpylää, mutta Hotelli Sorsanpesän yhteyteen on suunniteltu kylpyläosaston rakentamista, joka tosin viivästyy. Sorsanpesän taustayhtiön hallituksen johtaja, sarjayrittäjä Reima Kuisla kertoo viivästyksen johtuvan suhdanteista ja korkotason noususta. Rakennuslupa on voimassa kolme vuotta.
Kristiinankaupunkilainen yrittäjä Petri Pihlajaniemi ei myöskään enää kaavaile kylpylän rakentamista omistamiinsa 130-vuotiaisiin veturitalleihin. Pihlajaniemen visio on rakentaa talleihin kongressikeskus, jonka toteutumiseen tarvitaan Seinäjoen kaupunkia joko vuokralaisen tai omistajan roolissa.
Fakta: Uimahalliavustukset tänä vuonna
Tavanomaisen uimahallin on mahdollista saada okm:ltä korkeintaan 800 000 euron avustus, ja allasohjelmaltaan monipuolisen hallin maksimissaan yhden miljoonan euron avustus.
Alla vertailun vuoksi lista tänä vuonna myönnetyistä uimahallien perustamishankeavustuksista:
Vantaan kaupunki, Elmon uimahalli, avustusta 1 miljoona euroa, kustannusarvio 44,3 miljoonaa euroa.
Espoon kaupunki, Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus, avustusta 0,8 miljoona euroa, kustannusarvio 43,7 miljoonaa euroa.
Ylitornion kunta, Ylitornion uimahalli-kuntotalon peruskorjaus, avustus 0,8 miljoonaa euroa, kustannusarvio 4,95 miljoonaa euroa
Muuramen kunta, Monitoimitalon liikuntahalli ja uimahalli-kuntosalin muutostyöt, avustus 0,8 miljoonaa euroa, kustannusarvio 12,86 miljoonaa euroa.
Lähde: Okm
