Sei­nä­joen asu­kas­lu­ku pul­lis­te­lee yl­lät­tä­väs­ti – Katso kar­tal­ta, kuu­luu­ko kau­pun­gin­osa­si kas­va­jiin vai kuih­tu­jiin

Kerrostaloasumisen trendin toivotaan luovan Seinäjoen ydinkeskustaan uutta palveluntarjontaa.

Kuva: Jaakko Elenius

Asukasluvun kehittymisen perusteella Seinäjoen ydinkeskustan valoja ei tarvitse sammuttaa.

Maakuntakeskuksen horisonttia hallitseva nostokurki-indeksi osoittaa, että palveluja ja asuntoja nousee jatkuvalla syötöllä.

Esimerkiksi kantakaupungin alueella asui viime vuoden lopussa 1 324 asukasta enemmän kuin vuonna 2017.

– Alueittain tarkasteltuna kaupunkikeskustan (Keskusta, Marttila, Itikka, Uppa) väestömäärän kasvu on erinomainen asia, ja se tarjoaa hyvän perustan keskustan elinvoiman kehittämiselle. Kerrostaloasuminen on viime vuosina lisännyt suosiotaan, ja keskusta-alueen kasvu on osa trendiä, aloittaa Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Sami Mäntymäki.

Keskustassa asukasluku on kasvanut vuosina 2017–2022 peräti 808 asukkaalla. Se merkitsee 55 prosentin kasvua.

Muut kasvajat

Prosentuaalisesti huimin kasvu on ollut Itikan alueella. 170,5 prosentin kasvua kulttuurikeskukseksi saneeratun Kalevan navetan kupeessa selittää alueelle nousseiden kerrostalojen ryppäät uusine asukkaineen.

Silti myös pientaloasuminen pitää Seinäjoella pintansa.

– Itäväylän sisäpuolella olevat eteläiset ja itäiset asuinalueet Kärki, Pajuluoma, Tanelinranta/Karhuvuori muodostavat kaupungin toisen selkeän kasvualueen, kehittämispäällikkö taustoittaa.

Tanelinrannassa, johon luetaan myös Kertunlaakson alueeseen kiinni rakennettu Karhuvuori, asukasluku on kasvanut viidessä vuodessa 27 prosenttia. Yhteensä Hyllykallion postinumeroalueella asui vuoden 2022 viimeisenä päivänä 9 128 ihmistä.

Kärjen asuinalueella rakentajan vasaran pauke näyttää puolestaan 21,5 prosentin kasvua. Kärjessä asuu miltei 3 900 ihmistä ja viidessä vuodessa asukasluku on kasvanut lähes 700:lla.

Myös Pruukinrannan (+ 63,2 %), Jouppilan (+15,8%) ja Niemistönmaan (+15,6%) väkilukujen prosentuaalista kasvua voi pitää poikkeuksellisin kovina. Lisäksi Simunassa asukasluku on kasvanut yli viisi prosenttia (+6,5%).

Vanhat taajamat taantuneet

Kaikkialle kasvu ei kaupungin sisälläkään säteile. Lienee vähemmän yllättävää, että asukasmäärämittarit värittyvät punaisiksi, kun syyniin otetaan kuntaliitoksin Seinäjokeen kiinnittyneet Ylistaro ja Peräseinäjoki, osittain myös Nurmo.

Esimerkiksi isohkoista taajamista Ylistaron Kirkonkylän asukasluku on tipahtanut –6,3 prosenttia vuosina 2017–2022. Samaan aikaan Peräseinäjoen Kirkonkylän väkiluku on laskenut loivemmin, –3,5 prosenttia.

Myös Nurmon Kirkonkylän alueelta vastaan tulee hieman yllättäen miinusmerkki, joka näyttää –2,2 prosenttia.

Kun ynnätään kaikki entisen Nurmon alueet, väkiluku kasvaa. Sen sijaan Nurmon keskustassa väkiluku on laskenut. Taustalla siintävät Koliini ja Hyllykallio ovat puolestaan kasvattaneet väkilukuaan.

Kuva: Jaakko Elenius

Toisaalta väestönvähennys viidessä vuodessa (Ylistaron Kirkonkylä -117% ja Peräseinäjoen Kirkonkylä -51%) on kuitenkin varsin maltillinen. Useat kokonaiset kunnat Etelä-Pohjanmaalla menettävät yhdessäkin vuodessa paljon enemmän väkeä

Entisen Nurmon kunnan alueella tiheään rakennettu Koliini on kasvanut +9,3 prosenttia ja Hyllykallio kaikkiaan +5,7 prosenttia. Koliinin alue sijaitsee Nurmon Kirkonkylän ja Hyllykallion välimaastossa.

Myös tutuiksi käyneiden seinäjokelaisten kaupunginosien asukasluvuissa näkyy yllättävää laskua. Väkimäärä on vähentynyt muun muassa Puukapernaumissa (-10,2%), Hallilanvuoren asuinalueella (-6,2%), ja Kultavuoressa (-6,1%).

Monta reseptiä parannukseen

Mikä sitten lääkkeeksi reuna-alueilla?

– Seinäjoen alueella voidaan pohtia, että voisiko vaikkapa Ylistaron ja Peräseinäjoen keskusten väestökehitys olla parempi. Nämä kunnanosakeskukset palvelevat myös ympäröivien kylien asukkaita ja siten tukevat asumismahdollisuuksia maaseutualueilla ylipäätään. Omilla profiileillaan ne ovat mielestäni myös kiinnostavia asuinpaikkoja, Mäntymäki näkee.

Hänen mukaansa maaseudun taajamien ja kylien elinvoiman edistämiseksi löytyy paljon keinoja.

– Paljon on myös menestyksellisesti tehty. Maaseutualueille on tarjolla merkittävästi kehittämisrahoitusta vaikka Leader-ohjelmasta tai kaupungin asukasyhteisöille osoittamista avustuksista sekä osallistavasta asukasbudjetista.

Mahdollisuuksiin on ”kylillä” myös ahkerasti ja aktiivisesti tartuttu. Esimerkiksi Seinäjoen tuoreimmassa asukasbudjetissa oli rahaa jaossa yhteensä 200 000 euroa.

Tällä kertaa osallistavassa budjetissa jaettavissa olevaa rahaa oli jyvitetty alueittain myös kuntaliitosalueille. Kaupunki julkistaa toukokuun kuluessa, mitkä asukkaiden ideoista etenevät toteutukseen.

Alla oleva grafiikka näyttää, miten eri alueiden väkiluku on kehittynyt vuosina 2017–2022.

Mäntymäen mukaan eräs konkreettinen keino on parantaa tietoverkkojen, kuituverkon, saatavuutta koko kaupungin alueella.

– Asukkailta on eri yhteyksissä tullut asiaan liittyviä toiveita ja Seinäjoki tavoittelee yhdessä E-P:n liiton kanssa merkittävää parannusta kuituverkon kattavuuteen.

Mäntymäki kiinnittää huomion loogiseen selittäjään. Asukasmäärän pienenemisen osalta huomiota voi kiinnittää myös eräiden vanhojen pientaloalueiden tilanteeseen.

– Tietyt asuinalueet ovat elinkaaressaan kohdanneet vanhenevan väestön ja asukasmäärän laskun. Haasteita voi olla myös vanhemman pientalokannan asuntomarkkinakysynnässä.

Työkaluja asuinalueiden kehittämiseen ja uudistamiseen on olemassa vaikkapa liikunta- ja viherrakentamispuolella sekä asukasosallisuudessa.

– Esimerkiksi Hyllykallio on ollut eräs Seinäjoen lähiöohjelman kohdealue, jossa uudistumista on tuettu juuri edellä mainituin toimenpitein. Kasperissa puolestaan toimii aktiivinen Toimintojen talo, jonka vetämänä alueelle on suunniteltu ikäihmisten asumista tukevaa niin kutsuttua elinkaarikampusta. Samoin ylempänä mainitut Leader- ja muut rahoituskanavat ovat valtaosiltaan asuinalueillakin käytettävissä.

Maakuntakeskus kasvaa

Seinäjoki ylitti viime vuoden elokuussa ensimmäistä kertaa 65 000 asukkaan rajan. Kuluneen kevään huhtikuussa asukasluku saavutti historiansa toistaiseksi korkeimmat lukemat: 65 501 asukasta.

Vuosien 2017–2022 välisenä aikana Seinäjoen väkiluku kasvoi yhteensä 2 647 uudella asukkaalla. Prosentuaalinen kasvu oli 4,2.

– Väestönkasvu luo uutta elinvoimaa ja tuo konkreettisesti verotuloja: viime vuonna Seinäjoen kokonaisverotulojen +8,3 prosentin kasvu oli suurten kaupunkien, niin sanottujen C21-kaupunkien paras.

Asukasluvun kasvu on ylipäätään kunnille positiivinen, tavoittelun arvoinen asia.

– Seinäjoen vuodesta toiseen saavuttama noin yhden prosentin kasvutaso on valtakunnallisesti verrattuna erittäin hyvä.

Tämä havainnekuva kertoo, miltä Seinäjoen asemanseutu tulee näyttämään keskustasta päin katsottuna.

Kuva: Oopeaa Arkkitehdit

Seinäjoen asemanseutu alkaa näyttää tältä. Keskellä kulkuaukko asemahalliin ja alikulkuun. Oikealla perhepalvelukeskus Aallokko.

Kuva: Oopeaa Arkkitehdit

Seinäjoen asema-alueen keskustan puoleisten kortteleiden rakentaminen on jaettu neljään vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on Seinäjoen asemalle kohoava Veturikortteliksi nimetty maamerkki, johon rakennetaan perhepalvelukeskus Aallokko ja Asematalon sisältävä toimisto- ja liikerakennus, asuinkerrostalo ja pysäköintitalo. Arkistokuva.

Kuva: Tomi Kosonen

Mäntymäki muistuttaa Seinäjoen menestyvän hyvin kaikenlaisissa asumisen trendeissä ja suhdanteissa.

– Asukasmäärä on Seinäjoella kasvanut sekä niin sanotun Nurmijärvi-ilmiön aikana että myös silloin kun kasvu valtakunnallisesti kohdistuu suuriin kaupunkeihin. Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että Etelä-Pohjanmaalla on vahva kasvava keskus.

Asukasluvun kasvusta voi syntyä myös, jos ei nyt suoranaisia ongelmia, ainakin päänvaivaa viranhaltijoille ja poliittisille päättäjille.

–  Tietenkin kasvu aiheuttaa paineita investoida esimerkiksi infraan, kouluihin ja päiväkoteihin. Kasvusta aiheutuvia varsinaisia ongelmia on Seinäjoen kohdalla vaikea nähdä, itse en niitä juuri tunnista. Yleisesti alle 1,5 prosentin väestön vuosikasvua pidetään terveenä ja tervetulleena.

Keskus kukoistaa, maakunta kuihtuu

Palataan vielä alun teemaan. Seinäjoen kaupunkikeskustan kehitys on ollut vuosia kestopuheenaihe.

Hiljenevää kaupunkikuvaa on laitettu vuoron perään isojen rakennushankkeiden, koronan, Joupin uuden kauppakeskuksen ja maksullisen pysäköinnin piikkiin.

Toisaalta taustalla vaikuttaa myös globaali muutos, joka ohjaa ihmisiä maailman metropoleista lähtien kivijalkaputiikeista verkkokauppoihin.

Toisaalta erikoisliikkeiden sijaan elävä kaupunkikeskusta voi houkutella tyhjiksi jääneisiin tiloihinsa konttoreita, ravintoloita ja palveluita.

Kehitys näkyy selkeästi Seinäjoella. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa muutti konttorinsa vastikään Hyllykalliolta keskustaan. Eepee vuokrasi 550-neliöiset tilat kymmenille työntekijöilleen Torikeskuksen ylimmästä kerroksesta. Samalla yhtiö aikoo investoida kymmeniä miljoonia tulevina vuosina paitsi keskustan kaupallisiin palveluihinsa myös ravintola- ja majoitustoimialaansa.

Seinäjoen asukasluku on kasvanut viime vuosina noin prosentin vuosivauhtia.

Ei Seinäjoen keskusta ole mikään näivettynyt paikka, Eepeen toimitusjohtaja Henrik Karvonen näkee. Siitä todistavat taustalta pilkottavat nostokurjet. Eepee muutti konttorinsa Hyllykalliolta Torikeskukseen. Arkistokuva,

Kuva: Kari Löfhjelm

Seinäjoki on ainoa eteläpohjalaiskunta, jonka väkiluku kasvaa. Viime vuoden tilastokatsauksessa Etelä-Pohjanmaan kokonaisväkiluku pieneni vuoden takaiseen verrattuna reilulla 800 henkilöllä, kun taas Pohjanmaalla väkiluku kasvoi noin 60 henkilöllä.

Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaa nautti koronasta johtuvasta muuttoliikevoitosta. Maan sisäinen muuttovoitto ei ole pysynyt samalla kasvukäyrällä. Luonnollinen poistuma selittää maakunnan väkiluvun taantumista: syntyvyys on pientä ja kuolleisuus suurta.

Myös Vaasan asukasluku on rikkonut ennätyksiä.

– Asukaslukumme on nyt 68 170. Se ei ole koskaan ollut näin korkea, kaupunginjohtaja Tomas Häyry iloitsi Vaasa-lehdessä viime kuussa.