Kysymys on mielessä joka päivä.
Sitä alkaa miettiä liikennevaloissa. Töissä. Kävelyllä. Netissä surffatessa. Hampaita harjatessa.
Missä olet, Rasmus Takaluoma?
16-vuotiaan lapualaispojan katoamisesta on nyt kulunut jo yli puoli vuotta. Viimeisin varma havainto Takaluomasta on ravintola Lapuahovista 12. marraskuuta aamuyöllä viime vuonna.
Poikaa on etsitty kevään aikana monin tavoin. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa on järjestänyt maastoetsintöjä. Poliisiveneet koirineen ovat ajelleet Lapuanjoella.
Mitään Takaluoman katoamiseen viittaavaa ei ole löytynyt, tai sellaista ei ole julkisuuteen kerrottu. Poliisi ei ole vielä päättänyt, jatketaanko maastoetsintöjä myöhemmin.
Suomessa katoaa vuosittain tuhansia ihmisiä. Miltei kaikki heistä löydetään tavalla tai toisella. Pohjanmaan poliisin alueella on 1990-luvulta lähtien 13 avointa katoamistapausta.
Rasmus Takaluoman katoaminen on iso, valtakunnallinen uutinen. Aiheesta on kirjoitettu valtavasti mediassa, ja somessa keskustelu on pysynyt kiivaana koko puolen vuoden ajan. Ihmisten tiedonjano on loppumaton.
Miksi juuri tämä tapaus on niin kiinnostava?
Videolla näkyy poliisivene Rasmus Takaluoman etsinnöissä 24. toukokuuta.
Ensinnäkin kadonnut on 16-vuotias nuori, siis käytännössä vielä lapsi. On hyvin harvinaista Suomessa, että tuon ikäinen ihminen on teillä tietämättömillä näin pitkään.
Katoamisillan tapahtumat ovat poikkeukselliset. Takaluoma pääsi alaikäisenä sisään ravintola Lapuahoviin. Siellä poika ajautui käsirysyyn ja hänet poistettiin ravintolasta. Tappelun toinen osapuoli oli vapaailtaa viettänyt poliisi, ja tapahtumat tallentuivat valvontakameraan.
Video levisi somessa. Edellä mainituilla yksityiskohdilla on selvää, että sisältö on normaalia somehöttöä kiinnostavampaa.
Lapualla on noin 14 000 asukasta, eli sitä voidaan luonnehtia pikkukaupungiksi. Nuoren katoaminen on iso asia pienellä paikkakunnalla, jossa ihmisten väliset siteet ovat tiiviimmät kuin suurkaupungeissa.
Pohjolan synkkä marraskuu, alaikäinen tappelussa ravintolassa poliisin kanssa, valvontakameran video, mystinen katoaminen. Vieressä joki.
Tapahtumissa on ainekset Nordic noir -dekkariin sillä erotuksella, että tämä on valitettavasti tapahtunut oikeasti.
Poliisin toimintaa tapauksen tutkinnassa on kritisoitu, eikä pelkästään tavallisten kansalaisten taholta. Kaksi rikosoikeuden professoria kehottaa pohtimaan katoamistutkinnan siirtämistä pois Pohjanmaan poliisilaitokselta.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen katsoo, että katoamistutkinnan siirtämiseen riittää pelkästään katoamisen sekä epäillyn pahoinpitelyn ajallinen yhteys. Hänen mukaansa kysymys on siitä, miltä se näyttää puolueettomuuden ja luottamuksen ylläpitämisen näkökulmasta.
– Mitään epäilystä puolueellisuudesta ei edes tarvitse olla, vaan olennaista on se, miltä asia näyttää ulospäin, Tolvanen sanoi Ylen haastattelussa toukokuussa.
Ihmiset haluavat jonkinlaisen selityksen Takaluoman katoamiselle. Kun tietoa ei ole, mielikuvitus saa vallan. Monissa somekeskusteluissa poliisin osuus Lapuahovin tapahtumiin tarkoittaa, että Pohjanmaan poliisi on tarkoituksella jarruttanut tutkintaa.
Tämä kuulostaa uskomattomalta. Mutta poliisin toiminnassa on kieltämättä ollut seikkoja, jotka ihmetyttävät tavallisia kaduntallaajia. Tutkinnan siirtäminen toiselle yksikölle voisi siis olla ihan järkevää professorin mainitsemilla perusteluilla.
Toinen tutkijatiimi voi myös katsoa tapausta tuorein silmin ja hoksata sadoista vihjeistä ja silminnäkijöiden kertomuksista jotain, mikä on muilta jäänyt huomaamatta tai tarkistamatta.
Aikajana tapauksen uutisoinnista löytyy täältä.
Rasmus Takaluoman äiti Marika Tuominiemi on ollut avoin julkisuudelle ja antanut useita haastatteluja. Se oli häneltä varmasti oikea päätös, katoaminen on pysynyt alusta lähtien julkisessa keskustelussa. Valtakunnallinen huomio ei ole haitaksi tässä tapauksessa, kaikki mahdollinen on tehtävä pojan löytämiseksi.
Sosiaalisen median synkkä puoli ja ihmisten paha olo ovat ikäviä lieveilmiöitä, joita on vaikea ymmärtää. Somessa on lytätty kaikki tapauksen osapuolet kadonnutta poikaa myöten. Ne kirjoitukset ovat siellä ja pysyvät.
Mielipide tuntuu olevan jokaisella, mutta kuinka moni yleensä tuntee tavallisen 16-vuotiaan? Perhe, suku, kaverit ja koulutoverit. Siinäpä ne. Kaikki muut ovat toisen tai kolmannen käden tietojen varassa.
Toivottavasti Takaluoman lähipiiri on pystynyt pysyttelemään loitolla somen likakaivoista.
Onneksi somessa huomattava enemmistö ihmisistä on osoittanut tukensa ja sympatiansa. Ilkka-Pohjalaisen aiheesta kirjoittamissa jutuissa on satoja Facebook-kommentteja, joissa toivotaan pojan löytymistä ja voimia perheelle.
Etsintöihin on osallistunut satoja vapaaehtoisia. Ihmiset välittävät ja haluavat auttaa.
Rasmus Takaluoman 17-vuotissyntymäpäivä oli tammikuussa. Pojan löytyminen on yhä epätodennäköisempää, mitä enemmän aikaa kuluu. Mutta tämä tapaus ei vanhene koskaan.
